Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä
Tuoreen tutkimuksen mukaan meret ovat happamoituneet niin paljon, että niiden osalta lähestytään jo arvioitua keikahduspistettä.
Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.
Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.
Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.
Tuoreen tutkimuksen mukaan meret ovat happamoituneet niin paljon, että niiden osalta lähestytään jo arvioitua keikahduspistettä.
Meri- ja ympäristöbiologi Miina Mäki kertoo Itämeren nykytilasta, haasteista ja siitä, miten meren tilaa voitaisiin parantaa.
”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”,on yksi presidentin tuoreimmista lausunnoista. Samalla se on oire syvenevästä kriisistä sananvapauden ympärillä.
Ketkä ovat 2020-luvun suurimpia vasemmistolaisia vaikuttajia? KU lähti selvittämään asiaa. Vastaukset vaihtelivat paljonkin riippuen keneltä kysyttiin, mutta muutama nimi vilahteli useammissakin vastauksissa.
Sodan keskiössä on kuolema. Kaikki tietävät, että sotilaan tehtävä on tappaa, joskus myös kuolla. Mutta tätä ei usein sanota ääneen.
Kysyimme, mitä jäi mieleen politiikan keväästä. Poliitikko, tutkija ja toimittaja vastasivat.
Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin voi sanoa saaneen läpi käytännössä kaikki vaatimuksensa Naton Haagin huippukokouksessa. Puolustus- ja turvallisuusmenoihin päätettiin uhrata historiallinen viisi prosenttia jäsenmaiden bruttokansantuotteesta samalla, kun Ukraina jätettiin ilman jäsenyyslupausta. Lisäksi Naton pääsihteeri nimesi syylliseksi Irania vastaan tehdyistä sotilasiskuista Iranin itse. KU nostaa esiin Nato-kokouksen neljä keskeistä teemaa.
Vaikka julkisen velan kasvun pysäyttäminen eli “velkalaivan kääntäminen” ohjaa Suomen yhteiskuntapolitiikkaa, on julkinen kiinnostus velkaongelman syihin ja ratkaisemiseen hataraa, kirjoittaa Antti Ronkainen.
Yhdysvaltojen suurimman kaupungin esivaalissa demokraattipuolueen ehdokkaaksi on valittu vasemmistolainen Zohran Mamdani, joka ajaa valtavirtademokraateista poikkeavaa politiikkaa. Varsinainen vaali on vasta marraskuussa, mutta KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen ja politiikan toimittaja Toivo Haimi kävivät läpi, mitä Mamdanin vaalivoitto tarkoittaa.
Parhaillakaan aseilla ei tee mitään, jos niillä ei ole käyttäjiä, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.
Ympäristöjärjestöt ovat jättäneet eriävän mielipiteen esityksestä METSO-metsiensuojeluohjelman jatkokaudeksi. Nyt ehdotetulla tahdilla Etelä-Suomessa veisi sata vuotta päästä suojelutavoitteeseen.
Vasemmistoliiton Mai Kivelä vaatii Suomea evakuoimaan Gazassa haavoittuneita siviilejä hoitoon.
Yhdysvallat liittyi juhannuksena Israelin rinnalle iskemällä Iraniin pommikoneilla ja ohjuksin. Kansainvälisen oikeuden vastaiset iskut tuomittiin vasemmistoliiton riveistä.
Viikon tärkein asia on Ottawan sopimus.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen moittii hallituksen talouspolitiikkaa ja ihmettelee, eikö 1990-luvun lamassa tehdyistä virheistä olla vieläkään otettu opiksi. Hän on huolissaan myös kansainvälisen sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen rapautumisesta.
Ottawan sopimuksesta irtautumisella iloitseminen kertoo, että moni on unohtanut kokonaisturvallisuuden käsitteen. Suurin syypää tälle päätökselle istuu Kremlissä, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.
Saamelaiskäräjät iloitsee siitä, että vuosikymmeniä työstetty lakiuudistus on lopulta saatu maaliin, ja edustajistolta vapautuu aikaa edistää muita asioita.
Kivelä pitää EU:n suunnitelmia turvapaikanhakijoiden ja paperittomien palautusten tehostamisesta sekä niin sanotuista paluukeskuksista huolestuttavina ja surullisina.
Velkajarru ei minulle maistu, sanoo vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela tänään julkaisemassaan tiedotteessa. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Saksassa velkajarru on estänyt oikein mitoitettua finanssipolitiikkaa ja elintärkeitä investointeja.
Osamu Dazain kulttiklassikko taiteilijan syöksykierteestä on myös Japanin 1930-luvun nationalismin ja militarismin tilinpäätös. Teos tuntuu heijastelevan monia nykyäänkin polttavia kysymyksiä.
Vasemmistoliiton Furuholm: Puolustusmenojen rahoittamisesta on etsittävä yhteistä näkemystä.
On trendikästä puhua yksilöllistymisen menneen liian pitkälle, mutta olen taipuvainen ajattelemaan, että ehkei se ole monilla vielä kunnolla alkanutkaan, kirjoittaa KU:n toimituspäällikkö Emilia Männynväli.
Perussuomalaisten uudet varapuheenjohtajat ovat täynnä ääntä ja vimmaa, mutta katteettomat puheet ovat pelkkää bluffia. Spekulaatiot Orpon hallituksen kaatumisesta voi siis sivuuttaa olankohautuksella, kirjoittaa KU:n politiikan toimittaja Toivo Haimi.
Minja Koskela arvioi Riikka Purran ajavan Suomea yövartijavaltioksi.
Riikka Purra ei vakuuta Li Anderssonia.
Pitkään Ruotsi näyttäytyi suomalaisille läntisenä onnelana, jossa kaikki on vähän paremmin. Ruotsalaisen sosiaalidemokratian historia onkin pitkä ja kunniakas. Mutta mikä on sen tila tänä päivänä?
Erkki Tuomioja teki elämäkerran Eino ja Mauno Pekkalasta – veljeksistä, jotka risteilivät tannerilaisten, vasemmistodemarien ja kommunistien välillä.
Vasemmistopuolue hävisi vaaleissa, mutta muodosti yhteishallituksen oikeistopuolue Demokraattien kanssa.
Millainen musiikki oli suosittua viime vuosikymmenillä ja mitä se kertoo meistä? Kolmiosaista juttusarjaa jatkaa 1990-luvulla suosittua musiikkia käsittelevä artikkeli.
Suomalaiset tutkijat, taiteilijat, aktivistit ja poliitikot kertovat, miten heidän ajatuksensa elämästä ja yhteiskunnasta ovat muuttuneet.
Ekokriisin aikakausi vaatii turvallisuuden ja puolustuksen radikaalia uudelleenajattelua, kirjoittaa KU:n kolumnisti, tutkija Noora Kotilainen.
Lihaa syödään enemmän kuin koskaan, vaikka tietoa sen haitoista ympäristölle, ilmastolle ja niiden myötä myös ihmiselle on enemmän kuin koskaan. Miksi, kysyy KU:n toimituspäällikkö Emilia Männynväli.
Etenkin teini-ikäiset voivat aiempaa huonommin, ja yhä useampi tarvitsee lastensuojelua. Moninaiset markkinatoimijat, yrityskaupat ja omistusjärjestelyt ovat kuitenkin tehneet alan toiminnasta epävakaata. Tutkija muistuttaa, että samaan aikaan kysymys on lasten kodeista.
Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen vaatii, että Suomen on tunnustettava Palestiinan valtio YK:n rauhankokouksen yhteydessä.
Suomalaistutkijoiden kehittämällä menetelmällä myös esimerkiksi yritykset ja kaupungit voivat laskea luontojalanjälkensä.
”Viiden prosentin tavoite tulee suurella todennäköisyydellä tarkoittamaan leikkauksia muista suomalaisille kriittisistä palveluista.”
Pääministeri Petteri Orpon hallitus tulee jäämään monella tapaa isolla historiaan. Syykin on selvä: mikään hallitus ei 2000-luvulla ole muuttanut Suomea...
Palestiina on äärimmäinen reuna, joka näyttää laajemman ilmiön, sanoo tutkija Antti Tarvainen, joka väittelee tänään valtiotieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistolla. Hän kertoo KU:lle, kuinka Gazassa teknologiayhtiöt ovat valjastaneet kuoleman tuotekehitykseksi ja markkinointimateriaaliksi.
Hanna Sarkkinen palasi perhevapaalta eduskuntaan.
Woltin edustaja pääsi lobbaamaan ruokakuskien asemasta ILO:n kokoukseen.
Vasemmistoliiton Minja Koskela arvioi, että oikeistohallituksen johdolla Suomessa kasvaa velka, nälkä ja työttömyys.
Vasemmistoliiton puoluehallitus on tänään keskiviikkona erottanut puolueesta kaksi turkulaista puolueyhdistystä. Syynä erottamiselle oli yhdistysten jäsenten ehdokkuus kilpailevalla listalla kevään kunta- ja aluevaaleissa.
Absoluuttista pasifismia ei hyökkäyksen kohteena olevan maan tilanteessa voi pitää politiikan lähtökohtana, kirjoittaa professori, emeritus Markku Kivinen.
Vasemmistoliiton Koskela kysyy, mitä halutaan salata.
Eduskunnassa käsitellään tänään hallituksen esitystä irtautua henkilömiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Vasemmistoliiton kansanedustaja Timo Furuholm kritisoi hallituksen nopeaa etenemistä ja korostaa, että kyse on merkittävästä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta ratkaisusta, joka olisi vaatinut laajempaa parlamentaarista käsittelyä.
Suomen ulkopoliittiseen liturgiaan ui jonkinlaisen puppugeneraattorin kautta termi ”sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä”. Sitä Suomi sanoo puolustavansa, vaikka rikkoo samalla järjestelmän sopimuksia vastaan, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.
Vasemmistoliiton Koskela vaatii, että Palestiina tunnustetaan nyt.
Kunta- ja aluevaalien tulos sekä hallituksen kehno gallup-kannatus lisäävät levottomuutta sekä hallituspuolueiden välillä että niiden sisällä, arvioi yliopistotutkija Johanna Vuorelma. Hän myös seuraa tarkasti, mitä tapahtuu, jos hallitus epäonnistuu tavoitteessaan tasapainottaa julkista taloutta.
Trump on hurjalla vauhdilla kääntämässä ympäristönsuojelua Yhdysvalloissa vuosikymmeniä taaksepäin.
Politiikan viikko on ollut ammatillisen koulutuksen kriisin viikko.
Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.