Avainsana: Ykkösjuttu

Onko taidealalle kouluttautumisessa enää mitään järkeä? Elokuva-alan ammattilainen, opiskelija ja siitä haaveileva kertovat, millaisia ajatuksia vaikeat ajat herättävät.

”Hän, joka murhasi Kapodistriasin, murhasi kotimaansa. Hänen kuolemansa on katastrofi Kreikalle”, kirjoitti sveitsiläinen diplomaatti, filhelleeni ja pankkiiri Gabriel Eynard 1831. Kreikassa kysytään nyt, voisiko Kreikka olla kuin Sveitsi, ellei Kapodistriasia olisi murhattu.

Aikalaiset kokevat ahdistavat ja epävarmuutta aiheuttavat mullistukset yleensä radikaalimpina ja yhtäkkisempinä kuin millaisina ne myöhemmin hahmottuvat, kirjoittaa Noora Kotilainen.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä haastaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen vastaamaan välikysymykseen syvenevästä köyhyyskriisistä ja elinkustannusten kasvusta. Välikysymys jätetään pääsiäisen jälkeisellä viikolla.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK julkisti tänään maanantaina tavoitteensa vaalikaudelle 2027-31. Järjestö vaatii seuraavaa hallitusta palauttamaan luottamuksen työmarkkinoille ja ohjaamaan Suomen takaisin pohjoismaiselle tielle. On palautettava luottamus, sanoo SAK:n varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja, europarlamentaarikko Li Andersson ilmoitti viikonloppuna Helsingin Sanomain haastattelussa, ettei ole ehdolla ensi vuoden eduskuntavaaleissa. KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen ja politiikan toimittaja Toivo Haimi perkaavat uutista tässä jutussa.

Teknologiayhtiöt ovat jo nyt EU:n suurimpia lobbareita, sanoo tutkija ja tietokirjailija Matti Ylönen. Hänen mukaansa teknologiasta puhuttaessa pitäisi kysyä, mitä vaikutuksia sillä on demokratiaan.

Moni globaalin etelän maa näkee teollisen tuotannon ja työpaikkojen lisäämisen vaurastumisen pääkeinona. Teollisuuspolitiikka on muodissa, mutta teknologiset ja geotaloudelliset murrokset syövät perinteisen kehityssapluunan tehoa.

Suomen suurin ammattiliitto Teollisuusliitto haluaa korjata lakko-oikeuden ylilyönnit, purkaa lakisääteisen vientimallin ja palauttaa tasapainon työmarkkinoille.

Viiden ihmisen kuolemasta tehtiin väline rasistisen vihan lietsontaan. Kun hautajaiskuvia käytettiin poliittiseen provosointiin ja ihmisarvo unohtui, paljastui karu kuva siitä, mitä suomalainen julkinen keskustelu nykyään sietää, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.

Tyylitellyn realismin, film noirin ja westernin yhdistäminen lakoniseen mustaan huumoriin, nuhjuisen kotoiseen Helsinki-kuvaukseen ja kaurismäkiseen eleettömyyteen teki sarjasta kulttiklassikon. Nykyisin sen poliittisuus ja epäkorrektius aiheuttaisivat skandaalin.

Viikon aihe politiikassa on Iran.

Eduskuntavaaleihin on 394 päivää. Vasemmistoliiton kannatus nousi viime vuoden kunta- ja aluevaaleissa kymmenen prosentin tuntumaan, ja tämän vuoden kannatusmittaukset ovat kaikki mitanneet puolueelle yli kymmenen prosentin kannatuksen. Vasemmistoliiton gallupkannatus kirii kohti kaikkien aikojen parasta eduskuntavaalitulosta. Vuoden 1995 vaaleissa vasemmistoliitto sai 11,2 prosenttia äänistä ja 22 kansanedustajaa.

Ison-Britannian vihreät ottivat helmikuun lopulla yllätysvoiton Gorton and Dentonin vaalipiirin täytevaalissa. Vaalin suurin häviäjä oli kuitenkin pääministeripuolue Labour.

Helsingin Sanomain gallupissa vasemmiston kannatus jatkaa liitoa, tuumivat KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen ja politiikan toimittaja Toivo Haimi.

Vasemmistoliiton Lohikoski arvioi, että Orpon hallituksen liikennesuunnitelmassa ideologia ohittaa järkevät tavoitteet.

Li Andersson kertaa Trumpin viime päivien vaiheita.

Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtajan mielestä on käsittämätöntä, että perintöveron poistoa ehdotetaan nyt, kun julkinen talous on tiukoilla.

Velkajarru tekee yhteiskunnasta jäykän ja hauraan ajassa, jolloin pitäisi olla ennennäkemättömän kestävä ja joustava, kirjoittaa KU:n toimituspäällikkö Emilia Männynväli.

Jatkokaudelle valittu puoluesihteeri Anna Mäkipää pitää tärkeimpänä tavoitteenaan vaalivoittoa seuraavissa eduskuntavaaleissa. Hänen mukaansa vasemmistoliiton jäsenmäärän kattoa ei olla vielä nähty, vaikka jäseniä onkin jo yli 15 000.

Yhtyeen kovan ytimen muodostavat Lotta-Lucia Laine ja Sami Lehtonen. Laineelle taide on myös poliittisen keskustelun muoto, Lehtonen ei ajattele Pahan Lucian kappaleita poliittisina.

Politiikan viikkoa ovat hallinneet ydinaseet.

Eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta ovat ilmoittaneet sitoutuvansa 8–11 miljardin sopeutukseen tulevalla vaalikaudella. Poliitikkojen puheiden perusteella he eivät ymmärrä, kuinka massiivisesta tavoitteesta oikein on kyse, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.

– Suomen ei piä olla maa, jossa nuorten on pakko paeta maaseuvulta, vasemmistoliiton Jessi Jokelainen sanoo.

Suomessa selvitetään parhaillaan, voisiko ennallistamisella ja maanpuolustuksella olla yhteisiä etuja. Samalla kannattaisi luoda ekologinen käytävä Itä-Suomen vanhoille lajeille pohjoiseen, sanoo hanketta ehdottanut Jan Kunnas.

Tutkimusta, tuottajia, teollisuutta ja luonnonsuojelua laajasti edustava ryhmä vaatii maan luontopolitiikalle selkeää suuntaa – ja pian.

Kaupungit ovat usein ideologisesti sotkuisia kokonaisuuksia, ja se tekee niistä tutkimuskohteina kiehtovia, sanoo kaupunkisosiologian apulaisprofessori Veikko Eranti. Mitä pienemmät tuloerot yhteiskunnassa on, sitä helpompaa eriytymistä on ehkäistä. KU keskusteli Erannin kanssa kaupungistumisesta ja yhteiskunnan jakolinjoista.

Lohjalainen vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Matti Pajuoja on suomenennätysmies valtuuston kokouksen läsnäoloissa. Viime vuosina hän on kuntapolitiikassa keskittynyt kahteen asiaan: kaavoitukseen ja yhtiöihin.

Minja Koskela toteaa hallituksella tulleen niin kiire, ettei edes kokoomuksessa tunneta omaa ydinase-esitystä.

Vasemmistoliitto on varauksetta sitä mieltä, että ydinaseet eivät kuulu Suomen maaperälle.

Vasemmistoliitto vastustaa salassa valmisteltua ydinaserajoitteiden purkamista.

Toimittaja Paavo Teittinen kirjoitti tietokirjan modernista orjuudesta ja menetti samalla uskonsa suomalaiseen yhteiskuntaan.

Teollisuusalojen väkeä on vasemmistoliiton johtoelimissä aiempaa vähemmän, mutta duunarit ja ammattiliittojen aktiivit eivät ole puolueesta kadonneet. KU:n haastattelemat vasemmistolaiset ay-toimijat korostavat yhteistyön tarvetta, kun haastetaan oikeistohallitusta ja valmistaudutaan eduskuntavaaleihin.

Vasemmistoliiton Koskela arvioi, että pätkätyölaki näkyy jo pääministeripuolueen kannatuksessa. Hän kysyy, kuunteleeko puheenjohtaja Orpo ollenkaan puolueensa naisia.

Nuoret eivät jää tuloissa jälkeen. Sen sijaan koulutustason lasku on todellinen tulevaisuusriski.

Islamistihallinnon järjestelmällistä väkivaltaa todistanut Rojin Birzoi näkee nykytilanteessa myös mahdollisuuksia, mutta muistuttaa, ettei sortovalta kaadu yhden miehen mukana.

Diilivetoisen voimapolitiikan aika asettaa haasteita vasemmiston eteläsuhteelle. Globaalista etelästä tuli käsite yleiskieleen Ukrainan sodan myötä. Henri Purjeen kirjoitus avaa KU:n globaalia etelää käsittelevän juttusarjan.

Mitä rajatumpi ja eriytyneempi kasvuympäristö on, sitä voimakkaammin ympäröivät normit ja odotukset muovaavat yksilön käsitystä itsestään ja mahdollisuuksistaan, erityisasiantuntija Ujuni Ahmed.

Venäjä jatkaa laitonta hyökkäyssotaa Ukrainassa eikä piittaa kansainvälisistä sopimuksista. Sudanissa RSF-joukot tappavat tarkoituksella siviilejä. Gazan kansanmurhan annetaan jatkua lännen katsoessa sivusta. Kansainvälisen oikeuden rikkomiselle ei ole mitään pidäkkeitä, koska rikolliset eivät joudu teoistaan vastuuseen. Mitä maailmanjärjestykselle on tapahtumassa?

Vasemmistoliiton irtisanoutuminen velkajarrusta on puhuttanut politiikassa tällä viikolla.

Tekoälyn on haluttu uskoa olevan se viimeinen oljenkorsi, joka tekee mahdottomasta mahdollista. Mutta algoritmit eivät optimoi sivilisaatiota ulos planetaarisesta kriisistä varsinkaan, jos ne samalla kiihdyttävät nykyisiä huonoja kehityskulkuja, kirjoittaa Emilia Männynväli.

Minja Koskela ihmettelee sitä valtaa, joka finanssipoliittiselle parlamentaariselle työryhmälle on annettu.

Vasemmistoliiton Koskela muistuttaa siitä, että työllisyys ei kohene miljonäärejä paapomalla.

Pitkäaikaistyöttömiä jo lähes 140 000. SAK vaatii hallitukselta ripeitä toimia.

Yhäkin on totta, että maailma muuttuu, kun sitä yhdessä muutetaan, kirjoittaa KU:n kolumnisti, tutkija Noora Kotilainen.

Valtaosa palkansaajista pitää ostovoiman kasvua ammattiliittojen, ei hallituksen ansiona. Tämä käy ilmi SAK:n teettämästä tuoreesta kyselystä.

Vasemmistoliiton Sarkkinen arvioi, ettei ole mielekästä sitoa seuraavan hallituksen talouspolitiikkaa vuosi ennen vaaleja.

Pääministeri Petteri Orpo ilmoitti, että kaikki ovat tienneet leikkauspolitiikan vähentävän kasvua. Orpon mukaan sille ei ole vaihtoehtoja. Vaihtoehdottomuuden kieli on talousoikeiston peruskäsite, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.

Politiikan viikkoa sävytti valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ehdotus maahanmuuttajien työvelvollisuudesta sosiaaliturvan vastineeksi.

Vertaisarvioitu tutkimus arvioi, että Gazan sodassa on kuollut väkivaltaisesti jo yli 75 000 ihmistä, eli selvästi enemmän kuin mitä julkisuuteen on kerrottu. Uudet luvut haastavat vuosia toistetun väitteen siitä, liioitteliko Gazan terveysministeriö uhrimääriä.