Dieselin hinta on noussut tänä vuonna kymmeniä prosentteja. Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko vaatii hallitukselta toimia ja varoittaa, ettei tilanne ratkea itsestään.
– Maksuton koulutus on asia, josta vasemmistoliitto ei tingi, Minja Koskela sanoo.
SDP:n kansanedustaja Matias Mäkynen eduskuntatyö on tällä vaalikaudella menettänyt merkitystään. Tällä hetkellä hallitusohjelma ja hallituksen esitykset sanelevat sen, mitä eduskunta päättää, Mäkynen sanoo KU:n haastattelussa. Hänen mukaansa eduskunnan täytyy itse vaatia itselleen valta takaisin.
– Vaikeassa taloustilanteessa on tärkeää kysyä, kuinka paljon kasvavat puolustusmenot lisäävät työtä ja tuotantoa Suomessa, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo.
Albanian ”flamingo-vallankumouksessa” ei ole kyse vain presidentti Donald Trumpin perheen luksushotellihankkeista tai ainutlaatuisen luonnon vaarantumisesta.
Hyvinvointivaltion rakenteet eivät tarvitse loputtomiin kasvavaa taloutta, sanoo tutkija Laura Wiman. Sen sijaan tärkeämpää on työllisyyden ylläpito, ja siihen tarvitaan julkista sektoria ja aktiivista teollisuuspolitiikkaa.
KU:n uusi Haasto-haastattelusarja alkaa keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkosen haastattelulla. Kaikkosen mukaan keskusta esittää talouspolitiikkaan vaihtoehtoa, jossa kaksi kolmasosaa on menosopeutusta ja yksi kolmasosa verosopeutusta.
Keski-Suomessa vasemmistoliitolla on kirittävää: puolueen ainoa kansanedustajan paikka menetettiin vaalipiirissä 2023. Maakunnassa henki on kuitenkin hyvä, ja nousevan kannatuksen myötä puolueväellä on lupa odottaa suuria keväällä 2027.
Eduskuntapaikan saaminen Satakunnan vaalipiiristä ei vaadi vasemmistoliiitolta ihmettä, vaan neljän palasen loksahtamista kohdilleen. Tässä jutussa esitellään vasemmistoliiton asetelmia Satakunnassa.
Ulkopoliittisen instituutin ja Huoltovarmuuskeskuksen raportin mukaan ilmastonmuutos uhkaa Suomen huoltovarmuutta lisäämällä samanaikaisten kriisien ja häiriötilanteiden todennäköisyyttä.
Resurssit ovat kirous vain maalle, joka näkee itsensä alustana ja varastona. Toisellakin tapaa voisi suhtautua siihen, että omistaa jotain, mikä on sekä harvinaista että välttämätöntä, kirjoittaa Emilia Männynväli.
Vasemmistoliitto saa Helsinkiin todella kovan ehdokaslistan, jolla pitäisi tulla vähintään yksi lisäpaikka ensi kevään eduskuntavaaleissa. Niin kutsutussa punavihreässä blokissa asetelmat ovat viime eduskuntavaaleista muuttuneet merkittävästi. Kaiken mennessä nappiin, voi vasemmistoliitto saada kaksikin lisäpaikkaa, kirjoittaa analyysissään KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.
Luddiitti kelpaa pilkkanimeksi myös tekoälyn aikakaudella. Mutta mihin alkuperäiset luddiitit pyrkivät, ja voisiko heiltä oppia jotain?
Niko Blom luonnehtii eduskuntavaaleja palkansaajille ratkaisevan tärkeiksi. Kuluvan hallituskauden hän toteaa olleen pelättyäkin pahempi.
Europarlamentaarikko Merja Kyllönen (vas.) arvostelee komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin linjapuhetta siitä, ettei se tavoittanut tavallisen eurooppalaisen arkea. Kyllönen pitää Kanadan ja EU:n lähentymistä merkittävänä periaatteellisena avauksena.
Työttömyystilanne ei ole enää heikentynyt, mutta Biosin ekonomisti Jussi Ahokas kehottaa malttiin lukujen tulkitsemisessa. Suomessa on edelleen paha työttömyystilanne, ja pian tilanne voi jälleen synkentyä.
– Orpo-Purran hallitus on jo pistänyt hyvinvointivaltion polvilleen kolmen miljardin nettosopeutuksella, Minja Koskela sanoi.
Suurin osa maailman ihmisistä ei lennä kertaakaan elämässään, vastattiin kuukauden gallupkysymykseen.
Vasemmistoliitto ja vihreät esittävät epäluottamusta puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok.) tämän Israel-vierailun vuoksi. Vsaemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela jättää lisäksi hallitukselle kirjallisen kysymyksen Häkkäsen Israelin-vierailusta. Koskela kysyy, miten vierailua on arvioitu suhteessa Suomen hakuun YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi.
Saksaa ravistelevien vaalien sarja jatkui sunnuntaina, kun pääkaupunki Berliinissä ja itäisessä Mecklenburg-Etu-Pommerissa käytiin osavaltiovaalit. Ne vahvistivat tarinaa, että Saksa on suuren murroksen keskellä, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.
Linke ja CDU etenevät kärjessä rintarinnan kohti Berliinin sunnuntaisia edustajainhuoneenvaaleja. Puolueista jompi kumpi noussee senaatin, hallituksen, johtoon.
Kumpikaan vasemmistoliiton viime vaalien ääniharavista Oulun vaalipiiristä ei ole ehdolla ensi kevään eduskuntavaaleissa. Ex-kansanedustaja ja nykyinen Palvelualojen ammattiliitto PAMin järjestöjohtaja Risto Kalliorinne kertoo KU:lle harkitsevansa ehdokkuutta.
Vasemmistoliiton paras eduskuntavaalitulos on 11,2 prosenttia vuodelta 1995. Tuolloin 10,5 prosenttia äänestäjistä ilmoitti vaaleja edeltävän syyskuun kannatusmittauksissa kannattavansa vasemmistoliittoa. Vuoden 2027 eduskuntavaaleja edeltävän syyskuun kannatusmittaukset näyttävät keskimäärin 11,7 prosentin kannatusta.
Ihmiskunnalla ei ole varaa epäonnistua yrityksessä mahduttaa elämänsä planeetan rajoihin. Tavoitteen ja käytännön välinen kuilu on kuitenkin syvä, ja työsiltaa vasta kasataan – sitäkin pehmeälle penkereelle. Mikä on realistista, mikä mahdollista ja mikä välttämätöntä, kun urakka on jo myöhässä?
Ympäri maailmaa toistuu sama ilmiö: suurissa kaupungeissa kannatetaan liberaalia vasemmistoa, kun taas kaupunkien ulkopuolella konservatiivinen oikeisto on vahvoilla. KU kysyi tutkija Theodora Helimäeltä, mikä tämän kahtiajaon aiheuttaa, ja mitkä sen seuraukset ovat politiikalle.
Kymenlaakso on alueellisen kehityksen väliinputoaja. Tätä selittävät ainakin muutokset teollisuudessa ja idänsuhteissa sekä iänaikaiset erot Itä- ja Länsi-Suomen välillä.
Blokkipolitiikasta on tullut blokkaamispolitiikkaa, ja siksi Ruotsia hallitaan nykyään numeroilla eikä aatteilla, kirjoittaa analyysissään KU:n politiikan toimittaja Toivo Haimi.
2010-luvun eurokriisi, siirtolaiskriisi, Venäjän sota Ukrainassa ja viimeisimpänä Ceutan tapahtumat Pohjois-Afrikassa ovat kaikki osoittaneet heikkouden Euroopan unionin ytimessä. EU ei voi jatkaa nykyisellään, eli tarvitaan uusi visio unionin tulevaisuudesta. Onko vasemmistolla sellaista?
Sosiaalidemokraatit ovat johtaneet Ruotsin valtiopäivävaalien kannatusmittauksia ylivoimaisesti. Vasemmistopuolueen kannatus on yli kahdeksan prosenttia. Oikeisto haaveilee enemmistöaseman säilyttämisestä.
Eriarvoistuminen on yhteydessä laskeviin oppimistuloksiin, eikä koulu pysty ratkomaan koko yhteiskunnan ongelmia. Peruskoulun anneista mittareille hankalammin taipuvat toimijuus ja osallisuus, tutkijat muistuttavat.
Somalimaan rannikolla kunnostetaan jo lentotukikohtaa iskuihin Jemenin hutheja vastaan.
Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen paaluttaa KU:n haastattelussa, että ammattiyhdistysliikkeellä on pitkä muisti. Palkansaajien ostovoima ei ole parantunut hallituksen toimien vuoksi, vaan niistä huolimatta.
Saksan uuden hallituksen muodostaminen ei tule olemaan helppoa.
Äärioikeisto otti odotetun voiton itäisen Saksan Saksi-Anhaltin osavaltion vaaleissa. Jos äärioikeiston nousua vain ihmetellään ja kauhistellaan, ei mikään tule muuttumaan. Tämä olisi vanhojen valtapuolueiden ymmärrettävä, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.
Vasemmistoliitto on Ylen kannatusmittauksessa suositumpi kuin kertaakaan mittaushistorian aikana. Talouspolitiikassa puolue on monille vasemmistolaisille ainoa vaihtoehto, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.
Miljoona paikalliseen varautumiseen tuntuu kosmeettiselta, kun samaan aikaan puretaan juuri niitä rakenteita, jotka ovat resilienssiä ylläpitäneet, kirjoittaa Emilia Männynväli.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja muistuttaa, että suomalaiset köyhät ja kipeät maksavat pääministeri Petteri Orpon (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) suuryrityksille antaman verolahjan.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat rakentaneet osaltaan suomalaista hyvinvointivaltiota. Viimeaikaisissa muutoksissa niiden itse perustaman Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus on vaihtunut valtion budjettirahoitukseen. Järjestöjen pelot rahoituksen politisoitumisesta ovat nykyisen hallituksen aikana käyneet toteen.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen odottaa politiikan syksystä kireää, sillä hallitus valmistelee uusia soteleikkauksia. Kesätapahtumissa puoluetta kohtaan osoitettu kiinnostus herättää silti toiveikkuutta ensi kevään eduskuntavaaleja ajatellen.
– Jos yleisavustus viedään äkillisesti, vastuullisinkin työnantaja on vaarassa ajautua tilanteeseen, jossa lakisääteiset velvoitteet kaatavat koko järjestön, EHYTin toiminnanjohtaja Juha Mikkonen sanoo.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela kertoo KU:lle, että puolueen teltoille on tänä kesänä tullut ennätysmäärä ihmisiä. Ensi viikolla alkavalla eduskunnan syyskaudella puolue aikoo keskittyä talouteen ja turvallisuuteen, mutta pitää edelleen tapetilla myös ilmastonmuutosta ja tekoälyä.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää neljää toimenpidekokonaisuutta työelämän uudistamiseksi tekoälyn aikakaudella. Puolue vaatii muun muassa laajaa työajan lyhentämisen kokeilua.
Vasemmistoliiton teltoilla Keski-Suomessa on käynyt tavallista enemmän väkeä, ja puolue kiinnostaa nyt ihmisiä enemmän kuin aikaisemmin. Taustalla on tyytymättömyys Orpon–Purran hallituksen talouspolitiikkaan, arvioi jyväskyläläinen kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas Matleena Käppi.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelan mukaan yksikään puolue ei tule toteuttamaan velkajarrun vaatimaa 8–11 miljardin euron nettosopeutusta. Puolue esitteli keskiviikkona Jyväskylässä oman yhdeksän miljardin euron keinokorinsa, joka nojaa verotuloihin leikkausten sijaan.
Jos maapallon ympäri vedetään linja 27°E kohdalta, puolikkaiden välillä toteutuu kolmen erillisen muuttujan symmetria. Pyysimme fyysikko Jouni Räisästä arvioimaan tutkimustulosta.
Äärioikeistolaisen AfD:n nousu Saksassa ei ole poikkeus vaan oire laajemmasta järjestelmän rapautumisesta, jota perinteiset puolueet eivät enää kykene hallitsemaan, kirjoittaa analyysissaan KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.
Ylen tänään julkaiseman kyselyn mukaan juuri minkään puolueen kannattajat eivät toivo nykyisen hallituspohjan jatkavan. Sosiaalidemokraattien kannattajista yli kaksi kolmesta haluaa SDP:n johtaman hallituksen, jossa on mukana vasemmistoliitto.
Vasemmistoliitto on asettanut uusia ehdokkaita kevään 2027 eduskuntavaaleihin Helsingin vaalipiirissä.
SDP:n Aki Lindén ehdottaa miljardin leikkausta hyvinvointialueiden rahoitukseen. Vasemmistoliiton Olli Kohonen varoittaa, että kyse olisi rajusta leikkauksesta suoraan ihmisten peruspalveluihin.
Siirtymä moninapaiseen maailmanjärjestykseen on käynnissä. BRICS-mailla on siinä avainrooli, mutta samalla niillä on jalka monen oven välissä.
uutiskirje 