Lula da Silva valittiin neljännen kerran Brasiliassa. Yli 80-vuotias Lula teki historiaa nousemalla ensimmäisen kierroksen tappioasemasta voittoon, mutta voittoa himmentää laitaoikeiston eteneminen parlamentissa.
Valtiovarainministeriön tuoreessa julkisen talouden kartoituksessa ei ole huomioitu ekologisia reunaehtoja, huomauttaa Kestävyyspaneeli. Sen mukaan julkisen talouden velan rinnalla tulisi arvioida myös ekologista velkaa.
Nykyisessä rahoitusmallissa hyvintointialueille voi syntyä epäterve kannuste kirjata diagnoositietoja vain rahoituksen maksimoimiseksi, THL:stä huomautetaan.
Euroopan parlamentin täysistunnossa puhuttiin viime viikolla Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hyökkäyksestä kansainvälistä rikostuomioistuinta ICC:tä vastaan. Europarlamentaarikko Jussi Saramon (vas.) mukaan EU on puhunut koko kauden suvereniteetista mutta ottanut vain pieniä askelia. Samaan aikaan unionin seuraavasta seitsenvuotisesta budjetista käydään kovaa kamppailua.
Lapissa vasemmistoliitto jäi vuonna 2023 ensimmäistä kertaa sotien jälkeen ilman kansanedustajaa. Puolueen kannatus on sen jälkeen kääntynyt nousuun, mutta kuuden paikan vaalipiirissä äänikynnys on korkea. Lisäksi vasemmistoliiton kannatus poukkoilee ympäri maakuntaa. Jos kevään 2025 taso pitää, vasemmistoliitto on kiinni eduskuntapaikassa Lapissa.
Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salon mukaan poliitikot ovat jättäneet korkeakoulupolitiikan virkamiesten käsiin. Hän vaatiikin hallitukselta toimia ammattikorkeakoulujen aseman turvaamiseksi.
Valtiovarainministeriö julkisti maanantaina meno- ja verokartoituksensa.
Venäjän ote Keski-Aasiasta on hiukan heikentynyt samalla kun toisen suuren naapurin Kiinan merkitys on kasvanut. Kiinaa myötäillään poliittisesti esimerkiksi tukahduttamalla sitä arvostelevia kansalaisliikkeitä, mutta liiallista ajautumista Kiinan leiriin kavahdetaan. Venäjällä on edelleen turvallisuus-, kieli- ja työmarkkinaverkostojen kautta vaikutusvaltaa, kirjoittaa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.
Onko vasemmistoliitto kaksinkertaistamassa kannatuksensa ja edustajapaikkansa eduskunnassa?
Kysyimme kolmelta asiantuntijalta mitä polttoaineiden hinnoille tulee tapahtumaan.
Tutkija Timo Miettinen kirjoitti kirjan nationalismista. Kirjassa Miettinen kuvaa, kuinka nationalismi oli aluksi eteenpäin katsova ja edistyksellinen ideologia, joka sitten muuttui sulkeutuneeksi. KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen istui Miettisen kanssa alas kirjan tiimoilta.
Presidentti Sauli Niinistöä mukaillen voi todeta: pääministeri on pitänyt puheen. Britannian uusi pääministeri Andy Burnham astui syyskuun lopulla työväenpuolue Labourin...
HSL:n vantaalainen hallituksen jäsen Tuomas Suihkonen (vas.) vastustaa lippuhintojen korotuksia ja irtisanomisia. Hänen mukaansa ongelman ydin on kuntien infrakorvausmalli, joka syö neljänneksen HSL:n budjetista.
Vasemmistoliitto on Puoluebarometrin mukaan monille houkutteleva vaihtoehto. Se näkyi myös siinä, miten SDP reagoi puoluevaltuuston kokouksessa tehtyihin avauksiin. Viikonloppu antoi paljon viitteitä tulevasta, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.
Toimittaja Daphne Caruana Galizian murhan tilaajaa ei saatu tuomiolle, kun valamiehistö vapautti liikemiehen syytteistä.
Jos jalostusasteen nostaminen elävöittää maaseutua, säästää luontoa, paisuttaa valtion kassaa ja kohentaa kilpailukykyä, miksi sitä ei ole jo nostettu?
Risto Kalliorinne yrittää paluuta eduskuntaan Oulun vaalipiirissä. Puolue lähtee vaaleihin ilman viime vaalien kovimpia ehdokkaita, mutta ennakkoasetelmat ovat nyt vähintään kohtalaisen hyvät. Helsingissä puolestaan varmistui Paavo Arhinmäen ehdokkuus.
Ukrainan väitetty isku venäläisiin datakeskuksiin on tarina, johon moni haluaa uskoa: trollitehtaat hiljenevät ja sosiaalinen media rauhoittuu. Mutta samalla unohtuu, että Euroopan poliittisen sekavuuden juuret eivät ole Venäjällä, vaan sen omissa päättäjissä, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.
Tutkija ja tietokirjailija Timo R. Stewart kirjoitti esseekokoelman, jossa hän pohtii Israelin asevoimien toteuttamaa palestiinalaisten kansanmurhaa. KU haastatteli Stewartia kirjan teemoista, Lähi-idän tilanteesta ja tulevaisuudesta.
– On hävytöntä, että työpaikan menetys ajaa nyt suoraan köyhyyteen, Saana Siekkinen sanoo.
Anna Kontula haastatteli kirjailija Laura Gustafssonia ja toimittaja Jari Tammista, jotka pohtivat eläinten asemaa niin työssään kuin arjessaankin. Gustafsson voitti Maitotyttö -kuunnelmallaan hiljattain radio- ja podcast-draaman Prix Italia -palkinnon.
Minja Koskelan luotsaama puolue on matkalla kohti kaikkien aikojen parasta vaalitulostaan.
Dieselin hinta on noussut tänä vuonna kymmeniä prosentteja. Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko vaatii hallitukselta toimia ja varoittaa, ettei tilanne ratkea itsestään.
– Maksuton koulutus on asia, josta vasemmistoliitto ei tingi, Minja Koskela sanoo.
SDP:n kansanedustaja Matias Mäkynen eduskuntatyö on tällä vaalikaudella menettänyt merkitystään. Tällä hetkellä hallitusohjelma ja hallituksen esitykset sanelevat sen, mitä eduskunta päättää, Mäkynen sanoo KU:n haastattelussa. Hänen mukaansa eduskunnan täytyy itse vaatia itselleen valta takaisin.
– Vaikeassa taloustilanteessa on tärkeää kysyä, kuinka paljon kasvavat puolustusmenot lisäävät työtä ja tuotantoa Suomessa, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo.
Albanian ”flamingo-vallankumouksessa” ei ole kyse vain presidentti Donald Trumpin perheen luksushotellihankkeista tai ainutlaatuisen luonnon vaarantumisesta.
Hyvinvointivaltion rakenteet eivät tarvitse loputtomiin kasvavaa taloutta, sanoo tutkija Laura Wiman. Sen sijaan tärkeämpää on työllisyyden ylläpito, ja siihen tarvitaan julkista sektoria ja aktiivista teollisuuspolitiikkaa.
KU:n uusi Haasto-haastattelusarja alkaa keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkosen haastattelulla. Kaikkosen mukaan keskusta esittää talouspolitiikkaan vaihtoehtoa, jossa kaksi kolmasosaa on menosopeutusta ja yksi kolmasosa verosopeutusta.
Keski-Suomessa vasemmistoliitolla on kirittävää: puolueen ainoa kansanedustajan paikka menetettiin vaalipiirissä 2023. Maakunnassa henki on kuitenkin hyvä, ja nousevan kannatuksen myötä puolueväellä on lupa odottaa suuria keväällä 2027.
Eduskuntapaikan saaminen Satakunnan vaalipiiristä ei vaadi vasemmistoliiitolta ihmettä, vaan neljän palasen loksahtamista kohdilleen. Tässä jutussa esitellään vasemmistoliiton asetelmia Satakunnassa.
Ulkopoliittisen instituutin ja Huoltovarmuuskeskuksen raportin mukaan ilmastonmuutos uhkaa Suomen huoltovarmuutta lisäämällä samanaikaisten kriisien ja häiriötilanteiden todennäköisyyttä.
Resurssit ovat kirous vain maalle, joka näkee itsensä alustana ja varastona. Toisellakin tapaa voisi suhtautua siihen, että omistaa jotain, mikä on sekä harvinaista että välttämätöntä, kirjoittaa Emilia Männynväli.
Vasemmistoliitto saa Helsinkiin todella kovan ehdokaslistan, jolla pitäisi tulla vähintään yksi lisäpaikka ensi kevään eduskuntavaaleissa. Niin kutsutussa punavihreässä blokissa asetelmat ovat viime eduskuntavaaleista muuttuneet merkittävästi. Kaiken mennessä nappiin, voi vasemmistoliitto saada kaksikin lisäpaikkaa, kirjoittaa analyysissään KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.
Luddiitti kelpaa pilkkanimeksi myös tekoälyn aikakaudella. Mutta mihin alkuperäiset luddiitit pyrkivät, ja voisiko heiltä oppia jotain?
Niko Blom luonnehtii eduskuntavaaleja palkansaajille ratkaisevan tärkeiksi. Kuluvan hallituskauden hän toteaa olleen pelättyäkin pahempi.
Europarlamentaarikko Merja Kyllönen (vas.) arvostelee komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin linjapuhetta siitä, ettei se tavoittanut tavallisen eurooppalaisen arkea. Kyllönen pitää Kanadan ja EU:n lähentymistä merkittävänä periaatteellisena avauksena.
Työttömyystilanne ei ole enää heikentynyt, mutta Biosin ekonomisti Jussi Ahokas kehottaa malttiin lukujen tulkitsemisessa. Suomessa on edelleen paha työttömyystilanne, ja pian tilanne voi jälleen synkentyä.
– Orpo-Purran hallitus on jo pistänyt hyvinvointivaltion polvilleen kolmen miljardin nettosopeutuksella, Minja Koskela sanoi.
Suurin osa maailman ihmisistä ei lennä kertaakaan elämässään, vastattiin kuukauden gallupkysymykseen.
Vasemmistoliitto ja vihreät esittävät epäluottamusta puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok.) tämän Israel-vierailun vuoksi. Vsaemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela jättää lisäksi hallitukselle kirjallisen kysymyksen Häkkäsen Israelin-vierailusta. Koskela kysyy, miten vierailua on arvioitu suhteessa Suomen hakuun YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi.
Saksaa ravistelevien vaalien sarja jatkui sunnuntaina, kun pääkaupunki Berliinissä ja itäisessä Mecklenburg-Etu-Pommerissa käytiin osavaltiovaalit. Ne vahvistivat tarinaa, että Saksa on suuren murroksen keskellä, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.
Linke ja CDU etenevät kärjessä rintarinnan kohti Berliinin sunnuntaisia edustajainhuoneenvaaleja. Puolueista jompi kumpi noussee senaatin, hallituksen, johtoon.
Kumpikaan vasemmistoliiton viime vaalien ääniharavista Oulun vaalipiiristä ei ole ehdolla ensi kevään eduskuntavaaleissa. Ex-kansanedustaja ja nykyinen Palvelualojen ammattiliitto PAMin järjestöjohtaja Risto Kalliorinne kertoo KU:lle harkitsevansa ehdokkuutta.
Vasemmistoliiton paras eduskuntavaalitulos on 11,2 prosenttia vuodelta 1995. Tuolloin 10,5 prosenttia äänestäjistä ilmoitti vaaleja edeltävän syyskuun kannatusmittauksissa kannattavansa vasemmistoliittoa. Vuoden 2027 eduskuntavaaleja edeltävän syyskuun kannatusmittaukset näyttävät keskimäärin 11,7 prosentin kannatusta.
Ihmiskunnalla ei ole varaa epäonnistua yrityksessä mahduttaa elämänsä planeetan rajoihin. Tavoitteen ja käytännön välinen kuilu on kuitenkin syvä, ja työsiltaa vasta kasataan – sitäkin pehmeälle penkereelle. Mikä on realistista, mikä mahdollista ja mikä välttämätöntä, kun urakka on jo myöhässä?
Ympäri maailmaa toistuu sama ilmiö: suurissa kaupungeissa kannatetaan liberaalia vasemmistoa, kun taas kaupunkien ulkopuolella konservatiivinen oikeisto on vahvoilla. KU kysyi tutkija Theodora Helimäeltä, mikä tämän kahtiajaon aiheuttaa, ja mitkä sen seuraukset ovat politiikalle.
Kymenlaakso on alueellisen kehityksen väliinputoaja. Tätä selittävät ainakin muutokset teollisuudessa ja idänsuhteissa sekä iänaikaiset erot Itä- ja Länsi-Suomen välillä.
Blokkipolitiikasta on tullut blokkaamispolitiikkaa, ja siksi Ruotsia hallitaan nykyään numeroilla eikä aatteilla, kirjoittaa analyysissään KU:n politiikan toimittaja Toivo Haimi.
2010-luvun eurokriisi, siirtolaiskriisi, Venäjän sota Ukrainassa ja viimeisimpänä Ceutan tapahtumat Pohjois-Afrikassa ovat kaikki osoittaneet heikkouden Euroopan unionin ytimessä. EU ei voi jatkaa nykyisellään, eli tarvitaan uusi visio unionin tulevaisuudesta. Onko vasemmistolla sellaista?
uutiskirje 