2000-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä ihmiset viettävät enemmän aikaa yksin kuin koskaan aikaisemmin. Samalla sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteisölliset harrastukset, kuten yhdistystoiminta, ovat hiipuneet. Mitä vaikutuksia tällä kaikella on yhteiskunnalle?
Kulutuksen kyttääminen ei juuri muuta maailmaa, mutta karkottaa kyllä ihmisiä vasemmistosta, kirjoittaa esseessään kirjailija Pontus Purokuru.
Suomessa hyvinvointialueet yrittävät kuroa umpeen syviä alijäämiään rajuilla leikkauksilla. Samalla yksityinen sote-bisnes lihoo, keskittyy ja imee rahaa veronmaksajilta. Julkisten palveluiden yksityistämisestä hyötyneissä suuryhtiöissä on esimerkkejä pörssiosakkeiden tuoton moninkertaistumisesta ja ykkösjohtajan miljoonatuloista.
Tyypillinen veroalesta hyötyjä on 40–65-vuotias mies pääkaupunkiseudulta.
Gazan nälänhädän myötä Israeliin on kohdistunut painetta järjestää apua alueen väestölle. Avun jakelun toteuttaminen sotilasoperaation osana rikkoo räikeästi humanitaarisen toiminnan perusperiaatteita, mutta vie myös huomiota Israelin muulta kansanmurhan tunnusmerkit täyttävältä toiminnalta.
Vasemmistoliitossa ollaan huolissaan lapsiköyhyyden hurjasta lisääntymisestä.
Ei ole ihme, että epävakaina aikoina nostalgia vetää. Äärioikeisto hakee menneestä voimaa, keskustavasemmisto ja -oikeisto puolestaan kaipaavat hyvin lyhyeksi jäänyttä...
Nuorten tekemät ryöstörikokset romahtivat Helsingissä. Poliisi ei siitä juuri hiiskunut. Se ei kerro hyvää poliisista, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.
Minja Koskela vaatii työttömyysturvan lapsikorotusten palauttamista.
Minja Koskela haluaa jatkaa vasemmistoliiton puheenjohtajana.
Hallitus ajaa Suomeen velkajarrua. Lakiesityksen tavoitteen saavuttaminen kestäisi valtiovarainministeriön arvion mukaan 50 vuotta. BIOSin ekonomisti Jussi Ahokas vastasti viiteen kysymykseen velkajarrusta.
Andersson muistuttaa siitä, että Trump haluaa sulan hattuunsa.
Ajatus, että naisen tulee peittää itsensä, juontuu islamin siveyssäännöistä, kirjoittaa kirjailija Sara Al Husaini. Hän muistuttaa kirjoituksessaan, että tasa-arvo kuuluu myös rodullistetuille naisille.
Vasemmistoliitosta tulee kovaa kritiikkiä hallitukselle Kela-korvausten korotuksista: ”Perusterveydenhuollon hoitotakuu on romutettu.”
Petteri Orpon hallitus esitteli kesäkuussa esityksen velkajarrusta. Se on parhaillaan lausuntokierroksella.
– Kotinsa menettävät ihmiset olisi pitänyt ottaa paremmin huomioon, vasemmistoliiton Lotta Tuominen sanoo.
On ristiriitaista, että ilmansaasteiden vähentäminen lämmittää ilmastoa. Vähentämättä jättäminen ei silti ole sen parempi vaihtoehto.
Julkista hoivakeskustelua käydään yhä kuin hoivakriisiin olisi löydettävissä jokin puoli-ilmainen ratkaisu, mutta säällistä hoivaa ei mikään taho tuota laajamittaisesti ilman säällistä korvausta.
Vuosikymmenien ajan Israel painosti Gazaa rajoittamalla ruoan vientiä, kunnes se siirtyi suoraan nälkiinnyttämiseen.
KU keskusteli vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäen kanssa kotimaan poliittisesta tilanteesta, vasemmiston kehityksestä ja Helsingistä.
Villieläinten nettikauppa on neljänneksi rahakkain laittoman kaupan muoto huumekaupan, piraattituotteiden ja ihmissalakuljetuksen jälkeen.
Vasemmiston on kieltäydyttävä näkemästä maailman pitkän aikavälin ainoana visiona suurvaltapolitiikan pysyvä paluu, yleinen kilpavarustelu ja vain pelotteen kansallisvaltioille tarjoama suoja, kirjoittaa Kalevi Suomela. Suomela jatkaa Miika Tervosen aloittamaa Vasemmisto ja sota -keskustelua.
Sally Rooney ja Rebecca Kuang ovat nyt nimiä, joilta ei voi välttyä kirjakeskusteluissa. Kummankaan teoksista kantaaottavuutta ei tarvitse suurennuslasin kanssa etsiä.
Vasemmistoliiton Koskela perää ryhtiä pääministeriltä.
Jos poliittisen kunnianhimon korkein muoto ja innovointikyvyn kirkkain kärki on se, että naiset jättävät työnsä hoivatakseen lastensa lisäksi myös vanhukset, niin voidaan todellakin jäädä odottelemaan sitä viimeistä, joka sammuttaa valot ”vahvasta ja välittävästä Suomesta”.
Onko itäinen Keski-Eurooppa mielissämme vähemmän eurooppalainen – ja siksi sen ymmärtäminen vähemmän tärkeää, kysyy toimittaja Tuukka Tuomasjukka analyysissaan.
Harmaa talous varastaa miljardien edestä verorahoja joka vuosi Suomessakin. Rakennusliiton Toni Malmströmin mielestä näyttää siltä, että valtiovallalla ei ole halua hillitä ilmiötä, oli vallassa millainen hallitus tahansa.
Tuoreen tutkimuksen mukaan meret ovat happamoituneet niin paljon, että niiden osalta lähestytään jo arvioitua keikahduspistettä.
Meri- ja ympäristöbiologi Miina Mäki kertoo Itämeren nykytilasta, haasteista ja siitä, miten meren tilaa voitaisiin parantaa.
”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”,on yksi presidentin tuoreimmista lausunnoista. Samalla se on oire syvenevästä kriisistä sananvapauden ympärillä.
Ketkä ovat 2020-luvun suurimpia vasemmistolaisia vaikuttajia? KU lähti selvittämään asiaa. Vastaukset vaihtelivat paljonkin riippuen keneltä kysyttiin, mutta muutama nimi vilahteli useammissakin vastauksissa.
Sodan keskiössä on kuolema. Kaikki tietävät, että sotilaan tehtävä on tappaa, joskus myös kuolla. Mutta tätä ei usein sanota ääneen.
Kysyimme, mitä jäi mieleen politiikan keväästä. Poliitikko, tutkija ja toimittaja vastasivat.
Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin voi sanoa saaneen läpi käytännössä kaikki vaatimuksensa Naton Haagin huippukokouksessa. Puolustus- ja turvallisuusmenoihin päätettiin uhrata historiallinen viisi prosenttia jäsenmaiden bruttokansantuotteesta samalla, kun Ukraina jätettiin ilman jäsenyyslupausta. Lisäksi Naton pääsihteeri nimesi syylliseksi Irania vastaan tehdyistä sotilasiskuista Iranin itse. KU nostaa esiin Nato-kokouksen neljä keskeistä teemaa.
Vaikka julkisen velan kasvun pysäyttäminen eli “velkalaivan kääntäminen” ohjaa Suomen yhteiskuntapolitiikkaa, on julkinen kiinnostus velkaongelman syihin ja ratkaisemiseen hataraa, kirjoittaa Antti Ronkainen.
Yhdysvaltojen suurimman kaupungin esivaalissa demokraattipuolueen ehdokkaaksi on valittu vasemmistolainen Zohran Mamdani, joka ajaa valtavirtademokraateista poikkeavaa politiikkaa. Varsinainen vaali on vasta marraskuussa, mutta KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen ja politiikan toimittaja Toivo Haimi kävivät läpi, mitä Mamdanin vaalivoitto tarkoittaa.
Parhaillakaan aseilla ei tee mitään, jos niillä ei ole käyttäjiä, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.
Ympäristöjärjestöt ovat jättäneet eriävän mielipiteen esityksestä METSO-metsiensuojeluohjelman jatkokaudeksi. Nyt ehdotetulla tahdilla Etelä-Suomessa veisi sata vuotta päästä suojelutavoitteeseen.
Vasemmistoliiton Mai Kivelä vaatii Suomea evakuoimaan Gazassa haavoittuneita siviilejä hoitoon.
Yhdysvallat liittyi juhannuksena Israelin rinnalle iskemällä Iraniin pommikoneilla ja ohjuksin. Kansainvälisen oikeuden vastaiset iskut tuomittiin vasemmistoliiton riveistä.
Viikon tärkein asia on Ottawan sopimus.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen moittii hallituksen talouspolitiikkaa ja ihmettelee, eikö 1990-luvun lamassa tehdyistä virheistä olla vieläkään otettu opiksi. Hän on huolissaan myös kansainvälisen sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen rapautumisesta.
Ottawan sopimuksesta irtautumisella iloitseminen kertoo, että moni on unohtanut kokonaisturvallisuuden käsitteen. Suurin syypää tälle päätökselle istuu Kremlissä, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.
Saamelaiskäräjät iloitsee siitä, että vuosikymmeniä työstetty lakiuudistus on lopulta saatu maaliin, ja edustajistolta vapautuu aikaa edistää muita asioita.
Kivelä pitää EU:n suunnitelmia turvapaikanhakijoiden ja paperittomien palautusten tehostamisesta sekä niin sanotuista paluukeskuksista huolestuttavina ja surullisina.
Velkajarru ei minulle maistu, sanoo vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela tänään julkaisemassaan tiedotteessa. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Saksassa velkajarru on estänyt oikein mitoitettua finanssipolitiikkaa ja elintärkeitä investointeja.
Osamu Dazain kulttiklassikko taiteilijan syöksykierteestä on myös Japanin 1930-luvun nationalismin ja militarismin tilinpäätös. Teos tuntuu heijastelevan monia nykyäänkin polttavia kysymyksiä.
Vasemmistoliiton Furuholm: Puolustusmenojen rahoittamisesta on etsittävä yhteistä näkemystä.
On trendikästä puhua yksilöllistymisen menneen liian pitkälle, mutta olen taipuvainen ajattelemaan, että ehkei se ole monilla vielä kunnolla alkanutkaan, kirjoittaa KU:n toimituspäällikkö Emilia Männynväli.
uutiskirje 