Avainsana: Ykkösjuttu

Satu Rämö on Suomen suosituin kirjailjia. Kriitikko Maaria Ylikangas kuori esseessään Satu Rämön sipulin ja analysoi, millaisia syitä on Hildur-ilmiön takana.

Hallitus heikentää ensin työehtoja ja sitten perussuomalaiset esiintyvät sankareina.

SDP valmistautuu leikkaamaan ja kiristämään verotusta kuudella miljardilla ensi vaalikaudella.

Se, että vegaaniutta pidetään yhä vaativana valintana, tuntuu melkein huvittavalta. En ole luopunut oikeastaan mistään, mutta olen saanut hiilipäästöni liki tasoa, jonka tämä planeetta kestää.

Työttömyyden suuri kasvu johtuu valtaosin suomalaisista, ei ukrainalaisista ja muista ulkomailta tulleista, Sosten Otto Kyyrönen lukee tilastoista.

Eurooppalainen mediakenttä, EU-maiden hallitukset ja monet poliittisessa oikeistossa ovat alkaneet varovaisesti arvioida uudelleen omaa Israel-suhdettaan. Heillä on edessään pitkä, kivinen ja tärkeä ajattelullisen kasvun matka, kirjoittaa tutkija Bruno Jäntti esseessään.

Hyvien uutisten vasemmistoliitto, osa 1/6. Kirjoitussarja punnitsee, mitä vaaditaan, jotta Manner-Suomen jokainen vaalipiiri olisi edustettuna vasemmiston eduskuntaryhmässä.

Äärioikeisto pyrkii autoritäärisiin keinoin suojaamaan korkeaan energian kulutukseen ja valkoisiin etuoikeuksiin nojaavia yhteiskunnallisia olosuhteita, kirjoittaa Sonja Pietilä, jonka väitöskirja tarkastettiin juuri Oulun yliopistossa.

Oikeusministeri Leena Meri olisi valmis tutkimaan asiaa, mutta lupaus jäi vain mahdollisuudeksi keskustella siitä hallituskumppanien kanssa.

Kestääkö pääministeri Petteri Orpon optimismi? Jaksaako työministeri Matias Marttinen kiertää kriisipaikkakuntia?

Laivue kuljettaa äidinmaidonkorviketta ja sidetarpeita.

Vasemmistoliitto on opposition uskottavin vaihtoehto. Veronika Honkasalon mielestä se on syy kannatuksen nousuun.

1990-luvun lamassakaan ei ilmeisesti ylletty tähän tahtiin, eikä koronakriisissäkään.

Puhuttaessa Palestiinan edellytyksistä ”nousta kansakuntien joukkoon” on hyödyllistä muistaa Suomen itsenäisyyden alkutaivalta, kirjoittaa KU:n kolumnisti Noora Kotilainen.

Vasemmistoliiton Minja Koskelalta neljän kohdan ohjelma konkreettisiksi toimenpiteiksi.

Siirtyminen kasvipohjaisempaan ruokavalioon olisi hyväksi niin ilmastolle, ympäristölle kuin terveydellekin. Silti lihaa syödään enemmän kuin koskaan. Mikä meitä estää siirtymästä ekologisesti kestävämpään ruoantuotantoon?

Kärjistävää tai ei, on pakko tunnustaa, että perussuomalaisten ideologinen työ on 2000-luvulla onnistunut paremmin. Parikymmentä vuotta sitten Jussi Halla-aho istui epämääräisen porukan kanssa kaljakuppilassa kirjakerhossa. Tällä vaalikaudella hän on valtakunnan arvojärjestyksessä toisena, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.

Maan tapa tiedetään, niin myös parannuskeinot. Esteenä on vain oikeisto.

Kansainväliset järjestöt syyttävät Israelia journalistien murhaamisesta.

Hallitus ajaa Suomeen velkajarruksi kutsuttua lakia, joka veisi maan vuosikymmenien leikkauskierteeseen. Lakiesityksen kriitikoihin kuuluva Lauri Holappa sanoo, että velkajarru saattaisi johtaa talouspoliittiseen noidankehään. Samalla hyvinvointivaltion suojakuoreen tehdään entistä enemmän viiltoja.

Vasemmistoliiton puoluesihteeri Anna Mäkipää ilmoittaa KU:lle hakevansa jatkokautta. Ensimmäinen kolmivuotinen kausi on pitänyt sisällään eduskuntavaalien murskatappion sekä sitä seuranneet vaalivoitot.

Aino-Kaisa Pekonen nosti kyselytunnilla esiin vaalilupaukset, joissa pienituloisilta leikkaaminen ”ei käy”.

Naisten omat mediat tuovat esiin todellisuutta, joka julkisuudesta jäisi muuten puuttumaan. Ne näyttävät naiset päättäjinä ja innovoijina, ei vain huolenpitäjinä, uhreina tai kauneusikoneina.

Professori Teivo Teivainen kierteli Kiinassa ja neljässä sen naapurimaassa selvittäen Kiinan vaikutusvallan kasvua

Asunnottomuus, osattomuus, köyhyys ja leipäjonot ovat kasvaneet. Samalla ovat kasvaneet rikkaiden käteen jäävät tulot.

Oikeistohallitus on omilla toimillaan lietsonut ja syventänyt työttömyyskriisiä, vasemmistoliitto syytti eduskunnan budjettikeskustelun alkaessa.

Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho ei allekirjoita usein kuultua väitettä siitä, että tietoa metsistä ei olisi tarpeeksi, jotta kansallisen ja EU-tason hiilinielu- ja monimuotoisuustavoitteisiin voitaisiin sitoutua.

Myös työttömille tulee uusia sanktioita ensi vuoden budjetissa.

Pystyykö vasemmisto tarjoamaan rehdisti visionääristä politiikkaa velkakeskustelulle, kysyvät talousasiantuntijat Anni Marttinen ja Merja Turpeinen vieraskynäkirjoituksessaan.

”Heikoimmassa asemassa olevat ihmiset joutuvat maksamaan oikeistoideologian toteuttamisesta.”

Pienempi määrä väkeä tekee enemmän työtä pienemmällä palkalla, koska sijoittajien etu menee kaiken edelle, kansanedustaja sanoo.

Palestiinan tunnustaminen pysyy politiikan agendalla.

Suomi tukee kahden valtion mallia, jonka edellytykset heikkenevät ulkoministerinkin mielestä Israelin toimien takia.

Koko suomenkielinen mediakenttä kantaa vastuun STT:n kohtalosta. Uutistoimiston mahdollista tuhoa ei voi kaataa sen suurimman omistajan niskaan, vaikka Sanoma-traumoja onkin kiva purkaa, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.

Tieteellisen tiedon kehystäminen epäluotettavaksi ja maallikkonäkemysten tarjoaminen tilalle eivät edistä asiallista metsäkeskustelua ja eri intressien yhteensovittamista.

Suomalaisilta monin tavoin leikanneet perussuomalaiset yrittävät taas kerran siirtää huomion toisaalle.

Pääministeri Benjamin Netanjahun raamatullinen puhe herätti etenkin sionisteja tappamaan palestiinalaisia.

Suomen väestökehitys on hyvin tiedossa. Silti asiasta ei haluta keskustella. Kaikki toimet tulevaan valmistautumiseen loistavat poissaolollaan, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.

Yhdysvaltalaisen menestyssarja West Wingin ensiesityksestä tuli viime vuonna kuluneeksi 25 vuotta. Toimittaja Toivo Haimi katsoi sarjan alusta loppuun ja ymmärsi, miksi se on täydellinen fantasiasarja ylemmän keskiluokan politiikkanörteille.

Vasemmistoliiton Minja Koskela lupaa palauttaa aikuiskoulutustuen kun puolue on seuraavan kerran hallitusvastuussa.

Viikkoa on hallinnut turvallisuupolitiikka.

Työministeri lupasi käännettä ensi vuonna.

Venäjä ei halua rauhaa, kansanedustajat totesivat kuin yhdestä suusta keskiviikon selontekokeskusteluissa.

Tilanne on paljon vaarallisempi kuin 1980-luvulla, jolloin ydinsodan uhka tuntui todelliselta.

Hankala mutta lojaali vastarannankiiski, perusteellinen ja radikaali ajattelija. Sellaisen kuvan tuore elämäkerta piirtää Anna Kontulasta.

Avoimia työpaikkoja on tällä hetkellä jopa vähemmän kuin koronapandemian pahimpina aikoina.

Ulkoministerin hyväksymästä julkilausumasta repesi railo hallituksen sisälle.

Ilmastonmuokkauksesta tahtoo poliitikkojen puheissa tulla vaihtoehto päästöleikkauksille. Sitä ei kuitenkaan pidä edes harkita ilman mittavia päästövähennyksiä, sanovat tutkijat.