Näkökulma

Suomessa itsenäisyyspäivän pääasialliseksi puheenaiheeksi on muodostunut natsien kokoontumisvapauden turvaaminen. Äärioikeiston ja natsien järjestämät Suomi herää! ja 612-kulkueet saavat vuodesta toiseen...

Ilmainen joukkoliikenne. Miljoonan vuokra-asunnon vuokrankorotusten estäminen. Täysin ilmainen varhaiskasvatus. Näillä kovilla tavoitteilla Zohran Mamdani nousi New Yorkin pormestariksi. Legendaarisessa finanssikaupungissa...

Minua ei niinkään kiinnosta, miltä tekemisemme näyttävät ulospäin tai joskus tulevaisuudessa, kirjoittaa KU:n kolumnisti Noora Kotilainen.

Puhuttaessa Palestiinan edellytyksistä ”nousta kansakuntien joukkoon” on hyödyllistä muistaa Suomen itsenäisyyden alkutaivalta, kirjoittaa KU:n kolumnisti Noora Kotilainen.

”Liberaali on ihminen, joka on liian avokätinen puolustaakseen omaa näkökantaansa.” Näin kuuluu yksi oivaltava määritelmä ihmisistä, jotka kerta toisensa jälkeen...

Hahmotamme puutarhan usein luonnonläheisyyden kautta, mutta villi luonto ja luonnonmukaisuus ovat puutarhan vastakohtia, kirjoittaa valtiotieteilijä ja historian tutkija Noora Kotilainen, jolle puutarhanhoito on jaakobinpainia vallitsevien normien ja omien arvojen välillä.

Kulutuksen kyttääminen ei juuri muuta maailmaa, mutta karkottaa kyllä ihmisiä vasemmistosta, kirjoittaa esseessään kirjailija Pontus Purokuru.

Israelin ryhtyessä Gazan kaistaleen lopulliseen puhdistamiseen päällimmäinen Palestiinan tukijoiden tunne on epätoivo ja suru. Kansainvälinen ”yhteisö” ei ole onnistunut edes...

Onko itäinen Keski-Eurooppa mielissämme vähemmän eurooppalainen – ja siksi sen ymmärtäminen vähemmän tärkeää, kysyy toimittaja Tuukka Tuomasjukka analyysissaan.

Sodan keskiössä on kuolema. Kaikki tietävät, että sotilaan tehtävä on tappaa, joskus myös kuolla. Mutta tätä ei usein sanota ääneen.

Maailma näyttää synkältä, jopa toivottomalta. Israel hyökkäilee pidäkkeettömästi kaikkiin naapurimaihinsa ja hallinnoi samalla miehittämillään alueilla kansanmurhaa. Yhdysvalloissa on ajettu oikeusvaltion...

Kansanmurhan lopettaminen ja pakkosiirtojen estäminen edellyttävät kiireellistä väliintuloa, kirjoittaa Syksy Räsänen.

Ekokriisin aikakausi vaatii turvallisuuden ja puolustuksen radikaalia uudelleenajattelua, kirjoittaa KU:n kolumnisti, tutkija Noora Kotilainen.

Absoluuttista pasifismia ei hyökkäyksen kohteena olevan maan tilanteessa voi pitää politiikan lähtökohtana, kirjoittaa professori, emeritus Markku Kivinen.

Heinäkuun neljäs päivä viime vuonna oli Britannian työväenpuolue Labourille voiton päivä. Tuolloin järjestetyissä parlamenttivaaleissa puolue otti murskavoiton ja palasi vallan...

Koulussa historian tunnilla sain sellaisen käsityksen, että Euroopassa oli natsivaltio 1930- ja 1940-luvuilla, mutta se tuhottiin, ja sen jälkeen kukaan...

On selvää, että tekoäly muuttaa journalistista työtä ja että toimituksissa pohditaan nyt kiivaasti sitä, millä tavalla. Vaikka muutos on nopeaa, ajattelua ei kannata tekoälykiimassa unohtaa tai ulkoistaa, kirjoittaa Antti Yrjönen.

Yksiääninen turvallisuuspoliittinen keskustelu vaikuttaa altistaneen meidät toiveajattelulle ja virhearvioinneille, jopa vaaralle, kirjoittaa Noora Kotilainen.

Länsimaissa ja Suomessa eletään tällä hetkellä pyörteiden keskellä. Odottelemme, päättääkö itäinen naapuri vyöryttää sotakoneensa seuraavaksi Suomeen, Moldovaan vai Baltiaan, katselemme...

Hallitus murentaa nyt hyvinvointivaltiota niin kovalla vauhdilla, että tämä uhkaa myös ruotsinkielisten ja muiden vähemmistöryhmien perusoikeuksia. Tämä on keskeinen viestimme...

Aionkin esitellä tästä lähtien itseni isänmaallisuuden soturittarena, kirjoittaa KU:n kolumnisti, tutkija Noora Kotilainen.

Moni suomalainen on järkyttynyt Donald Trumpin toisen kauden tuomista mullistuksista. Yhdysvallat vetäytyy Ukrainan tukemisesta, maassa vaiennetaan toisinajattelijoita kuten Palestiina-mielenosoittaja Mahmoud...

“Jos pitäisi nimetä nykyajan Jeesus, ainakin yksi ihminen on hyvä ehdokas”, kirjoitti eräs teknologiayrittäjä Elon Muskista joskus Hesarissa. Musk ehti...

Donald Trump aloitti toisen presidenttikautensa tammikuun 20. päivänä. Heti ensi töikseen hän pani niinsanotusti hösseliksi: Trump allekirjoitti noin 200 presidentin...

KU:n uusi kolumnisti Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka pureutuu kolumneissaan synkkiin ja väkivaltaisiin ilmiöihin.

Perussuomalaisilla ei mene kaksisesti. Kannatus on ollut laskussa jo tovin samalla kun oppositiojohtaja demarit perussuomalaisten harmiksi purjehtii kannatushuipussa. Perussuomalaisten kannatus...

Historialliset ajatukset voivat auttaa vasemmistolaista liikettä ymmärtämään nykypäivää ja miettimään omaa vaikeaa suhdettaan globalisaatioon.

Sopimus henkilömiinojen kiellosta sai alkunsa kansainvälisen Punaisen Ristin liikkeen aloitteesta vuonna 1994. Sopimus solmittiin 3.12.1997 Ottawassa (Anti-personnel mine ban convention,...

Jos katsotaan vasemmiston suuntaan, miehiä ei oikein osata siellä puhutella. Tyypillinen miespuhe tulee nykyään feministimiehiltä, jotka jakavat moraaliselta jalustalta vähän sättivän ja alentuvan kuuloisia ohjeita toisille miehille. Lienee selvää, että kukaan ei halua kuulla tällä tavalla paketoitua viestiä, vaikka se olisi ihan järkeväkin, kirjoittaa KU:n kolumnisti Veikka Lahtinen.

Valtaenemmistö suomalaisista haluaa EU:n ja Suomen kohdistavan Israeliin tuntuvia painostustoimia. Suhtautuminen Israelin harjoittamaan politiikkaan onkin muuttunut kautta EU:n. Israelin tärkeimpänä kauppakumppanina EU:n seuraavilla päätöksillä voi olla ratkaiseva vaikutus Israel-Palestiinan tulevaisuuteen, arvioivat europarlamentaarikko Li Andersson ja tutkija Bruno Jäntti.

Kaikkien pienempien maiden ja tietenkin myös Suomen etu on pitää kiinni sääntöpohjaisesta ja sopimusten kunnioittamiseen perustuvasta kansainvälisestä oikeusjärjestyksestä ja vahvistaa sitä, kirjoittaa Erkki Tuomioja.

Bussimme ikkunasta näkyy kahdeksan teinityttöä keskellä kadun risteystä kuvaamassa tanssiesitystä TikTokiin. Aurinko paistaa. Voisimme olla missä tahansa isossa kaupungissa, katsomassa...

Tunteiden käsittelystä on tullut niin vallitseva vaatimus ja normi, että sitä ei oikeastaan enää kyseenalaisteta. Olemme siirtyneet tunnetaitohegemoniaan. Terapeuttinen puhe valtaa alaa myös paikoissa, joissa ei odottaisi, kuten vankiloissa, kirjoittaa Veikka Lahtinen.

Kansallisella poliittisella kulttuurilla on taipumus käsitellä oman hallituksen ulkopolitiikkaa silkkihansikkain. Tämä johtaa yhteiskunnan sisällä kaavamaisiin vinoumiin kansainvälisen politiikan ymmärtämisessä. Suomessa vinoumat voi havaita Lähi-idän oikeuskamppailujen profiilierojen kautta. Oman valtion ulkopolitiikan myötäily on kuitenkin valinta, jonka voi halutessaan tehdä tai jättää tekemättä, kirjoittaa tutkija Bruno Jäntti.

Suomalaisella Israelin apartheid-politiikan fanittamisella on pitkä historia. Monet fanaattisimmat Israelin ystävät ovat olleet herätyskristillisiä, ja niinpä eduskunnan innokkaimmat Israel-tukijat ovat...

Uusliberalismin vanhaa ja tuttua kaavaa noudattaen Petteri Orpon porvarihallituksen talouspolitiikalla on kaksi painopistettä: työttömyysturvan ja muiden tulonsiirtojen leikkaaminen ja palkansaajien...

Köyhyystutkijat, kokemusasiantuntijat, turvapaikanhakijoita auttavat järjestöt, naisten oikeuksia ajavat tahot ja monet, monet muut ovat yli vuoden ajan toitottaneet analyyseissaan samaa...

Suomessa, kuten monissa Euroopan maissa, on onnistuttu lyömään läpi ajatus, että kansalaisten haluilla ja tarpeilla ei itse asiassa ole politiikassa mitään väliä. Ainoa asia, millä todella on väliä, on julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen, kirjoittaa kolumnissaan Veikka Lahtinen.

Usein olo oman näytön äärellä on voimaton ja epätoivoinen. Juuri silloin aktivoituu alhainen halu päästä rankaisemaan kanssaihmisiä vääristä näkemyksistä.

Pisa-tutkimus on saavuttanut kansainvälisen suursuosion lupaamalla valtioille, että hyvät tulokset konkretisoituvat taloudelliseksi menestykseksi.

Jos viime vuosisadan Suomen vankalle talouskasvulle, aktiiviselle työllisyys- ja teollisuuspolitiikalle ja itsenäiselle rahapolitiikalle voi jonkin sloganin antaa, se olisi ”sähkö tulee seinästä ja raha automaatista”, kirjoittaa Veikka Lahtinen.

Olemme kaikki kovin ahdistuneita, uupuneita ja ylivirittyneitä. Siksi emme juuri nyt pysty oikein osallistumaan tärkeään organisointiin, jolla voisimme muuttaa yhteiskunnan...

Suomalaisten poliitikkojen ja median kyvyttömyys kohdata kansanmurhamaista todellisuutta Gazassa radikalisoi suurta joukkoa ihmisiä, kirjoittaa Veikka Lahtinen.

Tammikuun viidentenä istun suojaisan kotini keittiönnurkassa ja katselen puhelimeni välityksellä, kun Hamada Abu Sleyma itkee. Kun Israelin armeijan pommi osui...

Ruokalähetit ilmestyivät Suomessa katukuvaan kymmenisen vuotta sitten. Jännittävä uusi bisnesidea mahdollisti ruoan tilaamisen äpillä mistä tahansa ravintolasta sangen edullisesti. Jotain...

Jacques Delors, ranskalainen poliitikko ja Euroopan komission pitkäaikainen puheenjohtaja, kuoli 27. joulukuuta 2023. Hän oli kuollessaan 98-vuotias. Vaikka Delorsin kausi komission johdossa (1985–95) sijoittui aikaan ennen Suomen EU-jäsenyyttä, hänen vaikutuksensa suomalaisten arkeen on ollut huomattava. Nykyaikaisten sisämarkkinoiden isä heijastaa monia modernin vasemmiston kannalta keskeisiä jännitteitä.

Tulevaisuudessa emme enää tiedä, mitä tehdä, kun tarvitsemme lääkäriä. Porvaripuolueiden terveydenhuoltoon ajama ”valinnanvapaus” tarkoittaa käytännössä sitä, että otetaan palvelu, jossa...

Geotaloudellisen kilpailun ja huoltovarmuuden ohella uutta teollisuuspolitiikkaa motivoivat ilmastopoliittiset pyrkimykset, kirjoittaa esseessään Antti Alaja.