Näkökulma

Ideologisesti neutraalina esiintymisen tavoitteena on vapauttaa valinnan vastuusta, politiikasta itsestään, kirjoittaa KU:n kolumnisti Noora Kotilainen.

Eurooppalaisten olisi aika laittaa poliitikkoluokkansa ruotuun, jos se ei sitä itse tee, patistelee KU:n kolumnisti Veikka Lahtinen.

Yhteisöveron alentaminen tuottaa yritysten omistajille noin miljardi euroa lisää rahaa. Ei huono tuotto 1,5 miljoonan euron investoinnille.

Ymmärtääkseen, miten antifasistit toimivat, on tärkeä ajatella hetki fasismin historiaa. Fasismin suhde valtioon on nimittäin keskeisessä osassa sitä, miksi antifasistit toimivat valtiollisten koneistojen ohi, kirjoittaa KU:n kolumnisti Veikka Lahtinen.

Talouskasvun vauhdittaminen tulee olemaan yksi seuraavien eduskuntavaalien pääkysymyksistä. Ehdotimme Sitran huhtikuussa julkaisemassa Paluu huipulle vaatii tarkkuutta -julkaisussa, että kasvupolitiikan keskiöön...

Natoon liittyminen oli monelle identiteettikysymys, mutta ymmärrys sen toimintaperiaatteista jäi ohueksi, kirjoittaa KU:n kolumnisti Noora Kotilainen.

Aikalaiset kokevat ahdistavat ja epävarmuutta aiheuttavat mullistukset yleensä radikaalimpina ja yhtäkkisempinä kuin millaisina ne myöhemmin hahmottuvat, kirjoittaa Noora Kotilainen.

Kaikki muut eduskuntapuolueet kuin vasemmistoliitto haluavat ehdottomasti pitää velkajumalan tyytyväisenä ja leikata vielä senkin jälkeen, kun Suomen hyvinvointipalveluista ei ole jäljellä muuta kuin silppuinen kasa paperia, kirjoittaa Veikka Lahtinen.

Minna Canthin ja tasa-arvon päivää vietetään taas tänään 19. maaliskuuta. Liputuspäivä muistuttaa siitä, että tasa-arvo ei ole vielä valmis: viimeisimmän...

EU:n hyväksymä asuntoraportti vahvistaa yksityisen sijoituspääoman asemaa. Asukkaiden tarpeet jäävät toisarvoisiksi, kirjoittaa asumistutkija Mika Hyötyläinen vieraskynässä.

Vasemmistoliiton kannatus on vakiintunut 10 prosentin paremmalle puolelle. Se on hyvä pohja, mutta todellinen menestys tehdään paikallisesti, kirjoittaa politiikan toimittaja Toivo Haimi.

Mitä rajatumpi ja eriytyneempi kasvuympäristö on, sitä voimakkaammin ympäröivät normit ja odotukset muovaavat yksilön käsitystä itsestään ja mahdollisuuksistaan, erityisasiantuntija Ujuni Ahmed.

Yhäkin on totta, että maailma muuttuu, kun sitä yhdessä muutetaan, kirjoittaa KU:n kolumnisti, tutkija Noora Kotilainen.

Suomalaisen politiikan erityispiirre on toki kilpailla siitä, kuka lupaa kaikkein vähiten, tai nykyään oikeastaan kuka manaa eniten kurjuutta. KU:n kolumnisti Veikka Lahtinen kaipaa jotakin uutta.

Maailma muuttui hieman vaarallisemmaksi paikaksi torstaina 5. helmikuuta. Samalla kun Suomessa kostutettiin torttuja kansallisrunoilija J.L. Runebergin päivänä, maailmalla umpeutui ydinaseita...

Ilmastonmuutoksen, pandemioiden, rokotteiden ja monen muun aiheen kohdalla osa totuudenvastaisista uskomuksista selittyy kahdella virheellä: koulutuksen merkityksen väheksymisellä ja tietoteoreettisella fundamentalismilla. Huonoa tietoteoriaa vähennetään – jos vähennetään – sukupolvissa, ei vuosissa. Koulutus, muodollinen tai epämuodollinen, on ainoa vastalääke, kirjoittaa Bruno Jäntti.

Suomen talouskurin juuria voidaan jäljittää 1990-luvun alkuun, jolloin syvä lama muutti radikaalisti valtiontalouden ja talouspolitiikan suuntaa.

Juuri tässä ajassa nuorison kapina tuntuu erityisen oikeutetulta, kirjoittaa Noora Kotilainen.

Minusta me olemme ansainneet lasin kuohuvaa, kirjoittaa Katri Kiukas.

Kun poliitikko venyttää silmiään, viestiä ei tarvitse kääntää, ja siksi hallituksen uusin rasismikohu leviää Aasiassa kulovalkean tavoin.

Suomessa itsenäisyyspäivän pääasialliseksi puheenaiheeksi on muodostunut natsien kokoontumisvapauden turvaaminen. Äärioikeiston ja natsien järjestämät Suomi herää! ja 612-kulkueet saavat vuodesta toiseen...

Ilmainen joukkoliikenne. Miljoonan vuokra-asunnon vuokrankorotusten estäminen. Täysin ilmainen varhaiskasvatus. Näillä kovilla tavoitteilla Zohran Mamdani nousi New Yorkin pormestariksi. Legendaarisessa finanssikaupungissa...

Minua ei niinkään kiinnosta, miltä tekemisemme näyttävät ulospäin tai joskus tulevaisuudessa, kirjoittaa KU:n kolumnisti Noora Kotilainen.

Puhuttaessa Palestiinan edellytyksistä ”nousta kansakuntien joukkoon” on hyödyllistä muistaa Suomen itsenäisyyden alkutaivalta, kirjoittaa KU:n kolumnisti Noora Kotilainen.

”Liberaali on ihminen, joka on liian avokätinen puolustaakseen omaa näkökantaansa.” Näin kuuluu yksi oivaltava määritelmä ihmisistä, jotka kerta toisensa jälkeen...

Hahmotamme puutarhan usein luonnonläheisyyden kautta, mutta villi luonto ja luonnonmukaisuus ovat puutarhan vastakohtia, kirjoittaa valtiotieteilijä ja historian tutkija Noora Kotilainen, jolle puutarhanhoito on jaakobinpainia vallitsevien normien ja omien arvojen välillä.

Kulutuksen kyttääminen ei juuri muuta maailmaa, mutta karkottaa kyllä ihmisiä vasemmistosta, kirjoittaa esseessään kirjailija Pontus Purokuru.

Israelin ryhtyessä Gazan kaistaleen lopulliseen puhdistamiseen päällimmäinen Palestiinan tukijoiden tunne on epätoivo ja suru. Kansainvälinen ”yhteisö” ei ole onnistunut edes...

Onko itäinen Keski-Eurooppa mielissämme vähemmän eurooppalainen – ja siksi sen ymmärtäminen vähemmän tärkeää, kysyy toimittaja Tuukka Tuomasjukka analyysissaan.

Sodan keskiössä on kuolema. Kaikki tietävät, että sotilaan tehtävä on tappaa, joskus myös kuolla. Mutta tätä ei usein sanota ääneen.

Maailma näyttää synkältä, jopa toivottomalta. Israel hyökkäilee pidäkkeettömästi kaikkiin naapurimaihinsa ja hallinnoi samalla miehittämillään alueilla kansanmurhaa. Yhdysvalloissa on ajettu oikeusvaltion...

Kansanmurhan lopettaminen ja pakkosiirtojen estäminen edellyttävät kiireellistä väliintuloa, kirjoittaa Syksy Räsänen.

Ekokriisin aikakausi vaatii turvallisuuden ja puolustuksen radikaalia uudelleenajattelua, kirjoittaa KU:n kolumnisti, tutkija Noora Kotilainen.

Absoluuttista pasifismia ei hyökkäyksen kohteena olevan maan tilanteessa voi pitää politiikan lähtökohtana, kirjoittaa professori, emeritus Markku Kivinen.

Heinäkuun neljäs päivä viime vuonna oli Britannian työväenpuolue Labourille voiton päivä. Tuolloin järjestetyissä parlamenttivaaleissa puolue otti murskavoiton ja palasi vallan...

Koulussa historian tunnilla sain sellaisen käsityksen, että Euroopassa oli natsivaltio 1930- ja 1940-luvuilla, mutta se tuhottiin, ja sen jälkeen kukaan...

On selvää, että tekoäly muuttaa journalistista työtä ja että toimituksissa pohditaan nyt kiivaasti sitä, millä tavalla. Vaikka muutos on nopeaa, ajattelua ei kannata tekoälykiimassa unohtaa tai ulkoistaa, kirjoittaa Antti Yrjönen.

Yksiääninen turvallisuuspoliittinen keskustelu vaikuttaa altistaneen meidät toiveajattelulle ja virhearvioinneille, jopa vaaralle, kirjoittaa Noora Kotilainen.

Länsimaissa ja Suomessa eletään tällä hetkellä pyörteiden keskellä. Odottelemme, päättääkö itäinen naapuri vyöryttää sotakoneensa seuraavaksi Suomeen, Moldovaan vai Baltiaan, katselemme...

Hallitus murentaa nyt hyvinvointivaltiota niin kovalla vauhdilla, että tämä uhkaa myös ruotsinkielisten ja muiden vähemmistöryhmien perusoikeuksia. Tämä on keskeinen viestimme...

Aionkin esitellä tästä lähtien itseni isänmaallisuuden soturittarena, kirjoittaa KU:n kolumnisti, tutkija Noora Kotilainen.

Moni suomalainen on järkyttynyt Donald Trumpin toisen kauden tuomista mullistuksista. Yhdysvallat vetäytyy Ukrainan tukemisesta, maassa vaiennetaan toisinajattelijoita kuten Palestiina-mielenosoittaja Mahmoud...

“Jos pitäisi nimetä nykyajan Jeesus, ainakin yksi ihminen on hyvä ehdokas”, kirjoitti eräs teknologiayrittäjä Elon Muskista joskus Hesarissa. Musk ehti...

Donald Trump aloitti toisen presidenttikautensa tammikuun 20. päivänä. Heti ensi töikseen hän pani niinsanotusti hösseliksi: Trump allekirjoitti noin 200 presidentin...

KU:n uusi kolumnisti Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka pureutuu kolumneissaan synkkiin ja väkivaltaisiin ilmiöihin.

Perussuomalaisilla ei mene kaksisesti. Kannatus on ollut laskussa jo tovin samalla kun oppositiojohtaja demarit perussuomalaisten harmiksi purjehtii kannatushuipussa. Perussuomalaisten kannatus...

Historialliset ajatukset voivat auttaa vasemmistolaista liikettä ymmärtämään nykypäivää ja miettimään omaa vaikeaa suhdettaan globalisaatioon.

Sopimus henkilömiinojen kiellosta sai alkunsa kansainvälisen Punaisen Ristin liikkeen aloitteesta vuonna 1994. Sopimus solmittiin 3.12.1997 Ottawassa (Anti-personnel mine ban convention,...

Jos katsotaan vasemmiston suuntaan, miehiä ei oikein osata siellä puhutella. Tyypillinen miespuhe tulee nykyään feministimiehiltä, jotka jakavat moraaliselta jalustalta vähän sättivän ja alentuvan kuuloisia ohjeita toisille miehille. Lienee selvää, että kukaan ei halua kuulla tällä tavalla paketoitua viestiä, vaikka se olisi ihan järkeväkin, kirjoittaa KU:n kolumnisti Veikka Lahtinen.