Näkökulma

Moni suomalainen on järkyttynyt Donald Trumpin toisen kauden tuomista mullistuksista. Yhdysvallat vetäytyy Ukrainan tukemisesta, maassa vaiennetaan toisinajattelijoita kuten Palestiina-mielenosoittaja Mahmoud...

“Jos pitäisi nimetä nykyajan Jeesus, ainakin yksi ihminen on hyvä ehdokas”, kirjoitti eräs teknologiayrittäjä Elon Muskista joskus Hesarissa. Musk ehti...

Donald Trump aloitti toisen presidenttikautensa tammikuun 20. päivänä. Heti ensi töikseen hän pani niinsanotusti hösseliksi: Trump allekirjoitti noin 200 presidentin...

KU:n uusi kolumnisti Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka pureutuu kolumneissaan synkkiin ja väkivaltaisiin ilmiöihin.

Perussuomalaisilla ei mene kaksisesti. Kannatus on ollut laskussa jo tovin samalla kun oppositiojohtaja demarit perussuomalaisten harmiksi purjehtii kannatushuipussa. Perussuomalaisten kannatus...

Historialliset ajatukset voivat auttaa vasemmistolaista liikettä ymmärtämään nykypäivää ja miettimään omaa vaikeaa suhdettaan globalisaatioon.

Sopimus henkilömiinojen kiellosta sai alkunsa kansainvälisen Punaisen Ristin liikkeen aloitteesta vuonna 1994. Sopimus solmittiin 3.12.1997 Ottawassa (Anti-personnel mine ban convention,...

Jos katsotaan vasemmiston suuntaan, miehiä ei oikein osata siellä puhutella. Tyypillinen miespuhe tulee nykyään feministimiehiltä, jotka jakavat moraaliselta jalustalta vähän sättivän ja alentuvan kuuloisia ohjeita toisille miehille. Lienee selvää, että kukaan ei halua kuulla tällä tavalla paketoitua viestiä, vaikka se olisi ihan järkeväkin, kirjoittaa KU:n kolumnisti Veikka Lahtinen.

Valtaenemmistö suomalaisista haluaa EU:n ja Suomen kohdistavan Israeliin tuntuvia painostustoimia. Suhtautuminen Israelin harjoittamaan politiikkaan onkin muuttunut kautta EU:n. Israelin tärkeimpänä kauppakumppanina EU:n seuraavilla päätöksillä voi olla ratkaiseva vaikutus Israel-Palestiinan tulevaisuuteen, arvioivat europarlamentaarikko Li Andersson ja tutkija Bruno Jäntti.

Kaikkien pienempien maiden ja tietenkin myös Suomen etu on pitää kiinni sääntöpohjaisesta ja sopimusten kunnioittamiseen perustuvasta kansainvälisestä oikeusjärjestyksestä ja vahvistaa sitä, kirjoittaa Erkki Tuomioja.

Bussimme ikkunasta näkyy kahdeksan teinityttöä keskellä kadun risteystä kuvaamassa tanssiesitystä TikTokiin. Aurinko paistaa. Voisimme olla missä tahansa isossa kaupungissa, katsomassa...

Tunteiden käsittelystä on tullut niin vallitseva vaatimus ja normi, että sitä ei oikeastaan enää kyseenalaisteta. Olemme siirtyneet tunnetaitohegemoniaan. Terapeuttinen puhe valtaa alaa myös paikoissa, joissa ei odottaisi, kuten vankiloissa, kirjoittaa Veikka Lahtinen.

Kansallisella poliittisella kulttuurilla on taipumus käsitellä oman hallituksen ulkopolitiikkaa silkkihansikkain. Tämä johtaa yhteiskunnan sisällä kaavamaisiin vinoumiin kansainvälisen politiikan ymmärtämisessä. Suomessa vinoumat voi havaita Lähi-idän oikeuskamppailujen profiilierojen kautta. Oman valtion ulkopolitiikan myötäily on kuitenkin valinta, jonka voi halutessaan tehdä tai jättää tekemättä, kirjoittaa tutkija Bruno Jäntti.

Suomalaisella Israelin apartheid-politiikan fanittamisella on pitkä historia. Monet fanaattisimmat Israelin ystävät ovat olleet herätyskristillisiä, ja niinpä eduskunnan innokkaimmat Israel-tukijat ovat...

Uusliberalismin vanhaa ja tuttua kaavaa noudattaen Petteri Orpon porvarihallituksen talouspolitiikalla on kaksi painopistettä: työttömyysturvan ja muiden tulonsiirtojen leikkaaminen ja palkansaajien...

Köyhyystutkijat, kokemusasiantuntijat, turvapaikanhakijoita auttavat järjestöt, naisten oikeuksia ajavat tahot ja monet, monet muut ovat yli vuoden ajan toitottaneet analyyseissaan samaa...

Suomessa, kuten monissa Euroopan maissa, on onnistuttu lyömään läpi ajatus, että kansalaisten haluilla ja tarpeilla ei itse asiassa ole politiikassa mitään väliä. Ainoa asia, millä todella on väliä, on julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen, kirjoittaa kolumnissaan Veikka Lahtinen.

Usein olo oman näytön äärellä on voimaton ja epätoivoinen. Juuri silloin aktivoituu alhainen halu päästä rankaisemaan kanssaihmisiä vääristä näkemyksistä.

Pisa-tutkimus on saavuttanut kansainvälisen suursuosion lupaamalla valtioille, että hyvät tulokset konkretisoituvat taloudelliseksi menestykseksi.

Jos viime vuosisadan Suomen vankalle talouskasvulle, aktiiviselle työllisyys- ja teollisuuspolitiikalle ja itsenäiselle rahapolitiikalle voi jonkin sloganin antaa, se olisi ”sähkö tulee seinästä ja raha automaatista”, kirjoittaa Veikka Lahtinen.

Olemme kaikki kovin ahdistuneita, uupuneita ja ylivirittyneitä. Siksi emme juuri nyt pysty oikein osallistumaan tärkeään organisointiin, jolla voisimme muuttaa yhteiskunnan...

Suomalaisten poliitikkojen ja median kyvyttömyys kohdata kansanmurhamaista todellisuutta Gazassa radikalisoi suurta joukkoa ihmisiä, kirjoittaa Veikka Lahtinen.

Tammikuun viidentenä istun suojaisan kotini keittiönnurkassa ja katselen puhelimeni välityksellä, kun Hamada Abu Sleyma itkee. Kun Israelin armeijan pommi osui...

Ruokalähetit ilmestyivät Suomessa katukuvaan kymmenisen vuotta sitten. Jännittävä uusi bisnesidea mahdollisti ruoan tilaamisen äpillä mistä tahansa ravintolasta sangen edullisesti. Jotain...

Jacques Delors, ranskalainen poliitikko ja Euroopan komission pitkäaikainen puheenjohtaja, kuoli 27. joulukuuta 2023. Hän oli kuollessaan 98-vuotias. Vaikka Delorsin kausi komission johdossa (1985–95) sijoittui aikaan ennen Suomen EU-jäsenyyttä, hänen vaikutuksensa suomalaisten arkeen on ollut huomattava. Nykyaikaisten sisämarkkinoiden isä heijastaa monia modernin vasemmiston kannalta keskeisiä jännitteitä.

Tulevaisuudessa emme enää tiedä, mitä tehdä, kun tarvitsemme lääkäriä. Porvaripuolueiden terveydenhuoltoon ajama ”valinnanvapaus” tarkoittaa käytännössä sitä, että otetaan palvelu, jossa...

Geotaloudellisen kilpailun ja huoltovarmuuden ohella uutta teollisuuspolitiikkaa motivoivat ilmastopoliittiset pyrkimykset, kirjoittaa esseessään Antti Alaja.

Kysymys siitä, onko rikollista kutsua eduskunnan puhemiestä ja presidenttiehdokasta Jussi Halla-ahoa fasistiksi, on noussut ajankohtaiseksi presidentinvaalien yhteydessä. Ny Tid -lehden päätoimittaja Janne Wass selventää käsitteitä ja pyrkii vastaamaan keskeiseen kysymykseen: Onko Jussi Halla-aho fasisti?

Viime kesänä matkustin työmatkalle Syyriaan. Rajalle tultaessa oli selvää, että itsevaltaisen presidentin kuvilta on mahdoton välttyä. Bašar al-Assad tarkkailee ohikulkijoita...

Israelin väkivallan näkeminen on herättänyt monet kysymään, miksi länsimaat ovat niin epäjohdonmukaisia tuen osoituksissaan, kirjoittaa Veikka Lahtinen.

Jokaisen, joka haluaa antaa Israelille vapaat kädet Gazassa, pitäisi kyetä avoimesti sanomaan, että hyväksyy lasten tappamisen, kirjoittaa Veikka Lahtinen.

Äärioikeisto on aikamme suurin uhka demokratialle. Puolan ja Unkarin oikeusvaltiot ovat uhattuina, vähemmistöjen ja naisten oikeudet heikentyvät ja abortin vastustus...

Kohtaus Aikuiset-sarjan kolmoskaudelta tiivistää hienosti, mistä nykyvasemmisto hakee kannatuksensa.

Suomalaisessa laajojen koalitioiden varaan rakentuvassa poliittisessa järjestelmässä hallitusohjelmat ovat aina buffetpöytiä, joista löytyy jokaiselle hallituspuolueelle jotakin herkkua. Toisaalta jokaisessa ohjelmassa...

Kashmeera Lokuge kirjoittaa nykynuorison hyvistä ja huonoista puolista.

Tuoreen tutkimuksen mukaan ylimääräinen vapaa-aika parantaa ihmisten terveyttä. Vapaapäivinään ihmiset istuvat vähemmän, nukkuvat enemmän ja ovat aktiivisempia kuin työpäivinä.

Halusin työkaluja, en lääkkeitä, kirjoittaa sunnuntaivieras Kashmeera Lokuge.

Suomessa mielenosoitusoikeus on tarvittaessa viralta pantava erityisvapaus, kirjoittaa KU:n sunnuntaivieras Veikka Lahtinen.

Puolen vuosisadan ikäinen peruskoulu-uudistus pelästytti oikeiston niin perinpohjin, että se perusti salaisen organisaation muokkaamaan koulutuspolitiikkaa mieleisekseen, kirjoittaa KU:n toimituspäällikkö Emilia Männynväli.

Koulukeskustelussa tuppaa unohtumaan, ettei lahjakkuus ole mikään keskiluokkaisen ihmisen tyyppiominaisuus.

Olemme alkaneet uskoa, että mielihalumme ovat hyviä ja oikein eikä pidättäytymistä tule keneltäkään vaatia. Kaikkea ei kuitenkaan kannata uskoa. Muutoksen mahdollisuus riippuu taidostamme kyseenalaistaa niin pienet kuin suuretkin tarinat.

Vaalitulosta voi tulkita myös historian ja vasemmiston nykyisten haasteiden näkökulmista, kirjoittaa Suomen EU-politiikkaan perehtynyt Johan Ekman.

Leikkaus-, vaali- ja koulukoneet eivät ole objektiivisia ja neutraaleita teknologioita ja tiedonvälittäjiä, kirjoittaa yhteiskuntapolitiikan yliopistotutkija Katariina Mäkinen.

Suomessa ei pärjää tuilla sen paremmin mamu kuin kantasuomalainenkaan, kirjoittaa Kashmeera Lokuge.

Kun vastaavan tasoisen koulutuksen suorittaneet ystävät istuvat kalsareissa Teams-palavereissaan, ei ole ihme, että korkeasti koulutetut sairaanhoitajat miettivät kahdesti mahdollisuutta tehdä vaihteeksi jotain vähän helpompaa.

KU:n uusi sunnuntaivieras on yhteiskuntapolitiikan yliopistotutkija.

Työelämää ja työntekijöiden toimeentuloa voidaan parhaiten parantaa, kun vahvan ay-liikkeen kumppanina on eduskunnassa ja hallituksessa työelämäkysymyksiin paneutuneita, työntekijän puolella olevia...

Teknologian kehittyessä tekoälystä tulee yhä yleisempi osa työelämäämme. Tekoälymallit, kuten ChatGPT, on suunniteltu vastaamaan toivotulla tavalla niille opetetun datan pohjalta.

Mihin taide pystyy prekaarin metakapitalismin oloissa?