Kenelle kuuluu vastuu vanhushoivasta ja miksi?
KU kysyi tutkijalta, poliitikolta ja kirjailijalta, kenen yhteiskunnassa pitäisi huolehtia vanhuksista ja millä perustein.
Avainsana: digilehti
Hoivan teoria ja käytäntö – ”Omaishoitajaksi ryhtyminen oli itselleni taloudellinen katastrofi”
Tutkijakollektiivi vaatii yhteiskunnan uudistamista hoivan ehdoilla. Millaisia yhteyksiä hoivatyöntekijät näkevät hoivateoreettisen ajattelun ja hoivatyön välillä?
Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen
Hahmotamme puutarhan usein luonnonläheisyyden kautta, mutta villi luonto ja luonnonmukaisuus ovat puutarhan vastakohtia, kirjoittaa valtiotieteilijä ja historian tutkija Noora Kotilainen, jolle puutarhanhoito on jaakobinpainia vallitsevien normien ja omien arvojen välillä.
Tapaamme yhä vähemmän kasvokkain – yksinolo voi olla mukavaakin, mutta sillä on hintansa
2000-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä ihmiset viettävät enemmän aikaa yksin kuin koskaan aikaisemmin. Samalla sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteisölliset harrastukset, kuten yhdistystoiminta, ovat hiipuneet. Mitä vaikutuksia tällä kaikella on yhteiskunnalle?
Israel ulkoisti Gazan ruoka-avun – surmatut avunhakijat vievät huomiota laajemmalta tuholta
Gazan nälänhädän myötä Israeliin on kohdistunut painetta järjestää apua alueen väestölle. Avun jakelun toteuttaminen sotilasoperaation osana rikkoo räikeästi humanitaarisen toiminnan perusperiaatteita, mutta vie myös huomiota Israelin muulta kansanmurhan tunnusmerkit täyttävältä toiminnalta.
Valtapuolueet tarjoilevat vaihtoehdottomuutta – Ei tulevaisuus ole kadonnut, vaikka ne ovatkin menettäneet sen kuvittelemisen kyvyn
Ei ole ihme, että epävakaina aikoina nostalgia vetää. Äärioikeisto hakee menneestä voimaa, keskustavasemmisto ja -oikeisto puolestaan kaipaavat hyvin lyhyeksi jäänyttä...
Israel aiheutti Gazan nälänhädän tahallaan – taustalla kalorien tarkkuudella tehdyt laskelmat ruoan vähimmäistarpeesta
Vuosikymmenien ajan Israel painosti Gazaa rajoittamalla ruoan vientiä, kunnes se siirtyi suoraan nälkiinnyttämiseen.
Uhanalaisten eläinten nettikauppa on valtava bisnes – lemmikeiksi tilataan jopa muurahaiskäpyjä ja krokotiileja
Villieläinten nettikauppa on neljänneksi rahakkain laittoman kaupan muoto huumekaupan, piraattituotteiden ja ihmissalakuljetuksen jälkeen.
Kuang ja Rooney – kaksi tapaa olla yhteiskunnallinen kirjailija
Sally Rooney ja Rebecca Kuang ovat nyt nimiä, joilta ei voi välttyä kirjakeskusteluissa. Kummankaan teoksista kantaaottavuutta ei tarvitse suurennuslasin kanssa etsiä.
Itäisen Keski-Euroopan vaaleista tehdään julkisessa keskustelussa EU-vaalit, koska emme osaa tai edes halua syventyä maiden sisäpolitiikkaan
Onko itäinen Keski-Eurooppa mielissämme vähemmän eurooppalainen – ja siksi sen ymmärtäminen vähemmän tärkeää, kysyy toimittaja Tuukka Tuomasjukka analyysissaan.
Näin kerrostalotyömaalla vedätetään – ”Ihan sama mikä hallitus on vallassa, harmaan talouden toimet eivät etene”
Harmaa talous varastaa miljardien edestä verorahoja joka vuosi Suomessakin. Rakennusliiton Toni Malmströmin mielestä näyttää siltä, että valtiovallalla ei ole halua hillitä ilmiötä, oli vallassa millainen hallitus tahansa.
Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä
Tuoreen tutkimuksen mukaan meret ovat happamoituneet niin paljon, että niiden osalta lähestytään jo arvioitua keikahduspistettä.
Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä
Meri- ja ympäristöbiologi Miina Mäki kertoo Itämeren nykytilasta, haasteista ja siitä, miten meren tilaa voitaisiin parantaa.
KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä
Ketkä ovat 2020-luvun suurimpia vasemmistolaisia vaikuttajia? KU lähti selvittämään asiaa. Vastaukset vaihtelivat paljonkin riippuen keneltä kysyttiin, mutta muutama nimi vilahteli useammissakin vastauksissa.
Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa
Sodan keskiössä on kuolema. Kaikki tietävät, että sotilaan tehtävä on tappaa, joskus myös kuolla. Mutta tätä ei usein sanota ääneen.
Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari
Milleniumkimallusta seuraavat Idols-tähdet ja muut koko perheen suosikit, mutta myös bilemusiikilla ja suomalaisella poprockilla pyyhkii hyvin. Juttusarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa käsitellään tämän vuosituhannen suosittua musiikkia.
Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella
Parhaillakaan aseilla ei tee mitään, jos niillä ei ole käyttäjiä, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.
Aina saa kärsiä ja hävetä – Dazain kulttiklassikko on synkkä japanilainen yksinpuhelu
Osamu Dazain kulttiklassikko taiteilijan syöksykierteestä on myös Japanin 1930-luvun nationalismin ja militarismin tilinpäätös. Teos tuntuu heijastelevan monia nykyäänkin polttavia kysymyksiä.
Ruotsin tie hyvinvointivaltioksi rakentui puolivahingossa – Länsinaapurin demareilla oli visio sosialismista, muttei sen saavuttamisesta
Pitkään Ruotsi näyttäytyi suomalaisille läntisenä onnelana, jossa kaikki on vähän paremmin. Ruotsalaisen sosiaalidemokratian historia onkin pitkä ja kunniakas. Mutta mikä on sen tila tänä päivänä?
Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja
Erkki Tuomioja teki elämäkerran Eino ja Mauno Pekkalasta – veljeksistä, jotka risteilivät tannerilaisten, vasemmistodemarien ja kommunistien välillä.
Grönlannin itsenäisyys saa vielä odottaa – Syynä Trumpin provokaatiot
Vasemmistopuolue hävisi vaaleissa, mutta muodosti yhteishallituksen oikeistopuolue Demokraattien kanssa.
Muuttuvat ajat, muuttuvat ajatukset – Tarja Halonen ja 12 muuta suomalaista kertovat, miten heidän ajattelunsa on muuttunut vuosien varrella
Suomalaiset tutkijat, taiteilijat, aktivistit ja poliitikot kertovat, miten heidän ajatuksensa elämästä ja yhteiskunnasta ovat muuttuneet.
Elämänpuolustajan soturikunnia
Ekokriisin aikakausi vaatii turvallisuuden ja puolustuksen radikaalia uudelleenajattelua, kirjoittaa KU:n kolumnisti, tutkija Noora Kotilainen.
Lastensuojelun yksityistäminen on tehnyt toiminnasta epävakaata – ”Pitkään ajateltiin, että lapsilla ei pitäisi tehdä voittoa”
Etenkin teini-ikäiset voivat aiempaa huonommin, ja yhä useampi tarvitsee lastensuojelua. Moninaiset markkinatoimijat, yrityskaupat ja omistusjärjestelyt ovat kuitenkin tehneet alan toiminnasta epävakaata. Tutkija muistuttaa, että samaan aikaan kysymys on lasten kodeista.
Petteri Orpo tuli ja muutti Suomen – Muutoksen suunnasta voi olla monta mieltä, sen merkityksestä ei
Pääministeri Petteri Orpon hallitus tulee jäämään monella tapaa isolla historiaan. Syykin on selvä: mikään hallitus ei 2000-luvulla ole muuttanut Suomea...
Hallitus on hyvin kiusallisessa tilanteessa, sanoo tutkija Johanna Vuorelma: ”Vaalitulos todennäköisesti aiheuttaa levottomuutta”
Kunta- ja aluevaalien tulos sekä hallituksen kehno gallup-kannatus lisäävät levottomuutta sekä hallituspuolueiden välillä että niiden sisällä, arvioi yliopistotutkija Johanna Vuorelma. Hän myös seuraa tarkasti, mitä tapahtuu, jos hallitus epäonnistuu tavoitteessaan tasapainottaa julkista taloutta.
Trump levittää tuhoa maalla, merellä ja ilmassa – ympäristön ja ilmaston suojelu erityisen vainon kohteena
Trump on hurjalla vauhdilla kääntämässä ympäristönsuojelua Yhdysvalloissa vuosikymmeniä taaksepäin.
Ison-Britannian paikallisvaalit olivat kylmä suihku keskustavasemmistolle
Heinäkuun neljäs päivä viime vuonna oli Britannian työväenpuolue Labourille voiton päivä. Tuolloin järjestetyissä parlamenttivaaleissa puolue otti murskavoiton ja palasi vallan...
Hallitus päätti, että rahaa on: Kuinka merkittävä ideologinen muutos kehysriihessä tehtiin? – Näin vastaavat toimittaja, kansanedustaja ja tutkija
Kaksi vuotta juustohöylällä ja vesurilla leikannut hallitus vaihtoi puolivälin krouvissa tyyliään. Leikkausten sijaan hallitus antoi heille, joilla on paljon ja...
Laosissa raivataan edelleen amerikkalaispommeja, mutta Trump poisti työltä USA:n tuen
Laosissa on yhä 80 miljoonaa räjähtämätöntä ammusta Vietnamin sodan aikaisten rypälepommitusten jäljiltä.
Helga West kirjoittaa nukeista ja ihmisistä: ”Kirjoittamistani ohjaa pyrkimys lisätä saamelaisten itsemääräämistä”
Helga West tutkii esseissään saamelaisiin kohdistuvaa kolonialistista vallankäyttöä. Tyttöyden ja populaarikulttuurin kuvastoista käsin hän etsii mahdollisuuksia lisätä itsemääräämistä.
Kaivokset pahentavat Perun vesikonflikteja – ”Aion tehdä kaikkeni, että kaivos suljetaan”
Eräänä yönä joukko joen varrella laiduntaneita lehmiä kuoli Perun Keski-Andien vuoristossa. Kukaan ei tiedä tarkkaa syytä. Kylissä kuitenkin kiersi huhu, että sinä yönä sinkkikaivoksen jätevesiallas vuosi yli ja jätevettä valui jokiin.
Ukrainalais-palestiinalainen Zoya Miari elää kahden todellisuuden välissä
Zoya Miari, 25, syntyi libanonilaiselle pakolaisleirille ja kertoo nyt tarinaansa Sveitsissä. Hän uskoo, että oman tarinan kertominen parantaa sitä kipua, jota pakolaiset kantavat.
Tuhat kilometriä mummolaan – sukulaisten vaikutusta hyvinvointiin tutkitaan ensimmäistä kertaa alueellisesta näkökulmasta
Pitkien välimatkojen maassa kaupungistuminen erottaa sukupolvia toisistaan. Miten se vaikuttaa lähteneiden ja jääneiden hyvinvointiin? Entä voisiko se selittää jopa alueellisia hyvinvointieroja? Professori Virpi Lummaa tutkii suomalaisten sukulaisverkostojen vaikutusta hyvinvointiin.
Kuka kasvattaa yrittäjän – entä työntekijän?
Yrittäjyyskasvatus on ollut suomalaisissa opetussuunnitelmissa jo 1990-luvulta lähtien. Nuorille puhutaan nykyään innostuneesti luovuudesta, riskinotosta, liikeideoista ja siitä, kuinka kuka tahansa...
Toisenlaiset väenlaulut – riemun, rappion ja kaihon kasari
Suomessa lähes satavuotisen työväenlaululiikkeen viimeinen kulta-aika koettiin 1970-luvulla. Mitä työväki – tai ihan vain väki, rahvas, kansa – on sen jälkeen kuunnellut? Kolmiosaisen juttusarjan aloittaa tämä 1980-lukua käsittelevä artikkeli.
Jos haluat rauhaa – varustaudu rauhaan
Yksiääninen turvallisuuspoliittinen keskustelu vaikuttaa altistaneen meidät toiveajattelulle ja virhearvioinneille, jopa vaaralle, kirjoittaa Noora Kotilainen.
Vasemmisto oppi voittamaan – ilmaan jäi muutama kysymysmerkki
Vasemmistoliitto jatkoi voittokulkuaan kunta- ja aluevaaleissa. Minja Koskelan ensimmäinen koitos sujui menestyksekkäästi. Samaan aikaan on myös avoimia kysymyksiä, jotka kaipaavat vastauksia hyvissä ajoin ennen eduskuntavaaleja.
Markkinat eivät hoitaneetkaan – Uusliberalismin jälkeen tuli hirviöiden aika
Johtuvatko maailman nykyiset kriisit uusliberalistisen politiikan kriisistä? Ainakin uusliberalismi on kyvytön ratkaisemaan aikamme suuria ongelmia, sanovat asiantuntijat. Maailmaan tarvitaan kuitenkin myös uutta talouspoliittista ajattelua.
Trump käy sotaa tiedettä vastaan – USA:n hallitusta syytetään sensuurista
Yhdysvaltain tiedeyhteisössä vallitsee pelko, kun tutkijoita erotetaan, rajoitetaan ja sensuroidaan.
Pääkirjoitus: Keskustavasemmiston kriisistä
Maamiinat takaisin, itäraja kiinni ja kyllä Suomen perustuslain sekä kansainvälisten sopimusten vastaiselle käännytyslaille. Sosiaalidemokraatit ovat tällä vaalikaudella tukeneet tai ilmoittaneet...
Mikko Aaltonen on tyytyväinen Tampereen muutokseen: ”Kaupungin pitää pitää huoli, ettei hintataso karkaa”
Mikko Aaltonen on ollut mukana tekemässä päätöksiä, joilla Tampereen vetovoima on noussut. Nyt hän on huolissaan siitä, miten kaupungissa pystytään jatkossakin elämään hyvää arkea ja elämää.
Oligarkkiraha kelpasi ja pahoilta enteiltä ummistettiin silmät – uutuusteokset kertovat, miten länsi kaivoi omaa kuoppaansa
Anne Applebaumin mukaan autoritaariset valtiot pommittavat länttä turboahdetuilla disinformaatiokampanjoilla. Naomi Klein kuvaa korona-ajan eristystä, joka sai monet eksymään salaliittojen peilimaailmaan.
Osip Mandelštam kirjoitti pilkkarunon Stalinista ja menehtyi matkalla gulagiin
Runoilija Osip Mandelštam puolusti Stalinin aikana humanismia ja vapautta sekä vastusti diktatuuria ja sotaa. Individualistin elämäntarina kertoo kirjallisuuden valtavasta voimasta.
Maaseudun ihmiset eivät vaadi mahdottomia, mutta töitä pitäisi olla
Pienillä paikkakunnilla ei oleteta, että palveluiden pitäisi olla samalla tasolla kuin kaupungissa. Peruspalvelut, hyvät liikenneyhteydet ja työtä siellä kuitenkin saisi olla.
Tutkija: ”Syön hattuni, jos Suomi ei ole nykyistä enemmän polarisoitunut vuonna 2040”
Rasmus Aro tutkii etenkin maantieteellistä polarisaatiota ja on huolissaan sen aiheuttamasta epäoikeudenmukaisuudesta. Suomi on jakautumassa hyvin kehittyviin ja toisaalta rapautuviin seutuihin.
Hyvinvointialueet vähentävät väkeä, pelastustyö vaarantuu – ”Kaikki mahdollinen on karsittu”
Pelastajia ei valmistu oppilaitoksista riittävästi. Samaan aikaan hyvinvointialueiden leikkaukset kohdistuvat myös pelastustoimen henkilöstöön. Kalustokin vanhenee, ja onnettomuuksia ennaltaehkäisevää toimintaa on karsittu.
Oikeistopopulistit ovat kaapanneet isänmaallisuuden
Aionkin esitellä tästä lähtien itseni isänmaallisuuden soturittarena, kirjoittaa KU:n kolumnisti, tutkija Noora Kotilainen.
Triumviraatin kolmas pyörä – JD Vance väänsi itsensä uusille kierroksille
JD Vance, täysiverinen opportunisti vai demokratianvastaisen oikeiston tulevaisuuden toivo? Vai molempia?
uutiskirje 
