Avainsana: digilehti

Donald Trump aloitti toisen presidenttikautensa tammikuun 20. päivänä. Heti ensi töikseen hän pani niinsanotusti hösseliksi: Trump allekirjoitti noin 200 presidentin...

Backman tiesi, mistä kirjoitti. Hän syntyi vaatimattomiin oloihin ja asui koko ikänsä eri osoitteissa Helsingin Punavuoressa, joka tuolloin oli köyhien asuinaluetta.

Trumpin ensimmäiset viikot ovat osoittaneet, että hän pyrkii eroon kaikista pidäkkeistä.

Meri Valkaman hittiromaani levittäytyy Helsingin kaupunginteatterin isolle näyttämölle. Sovitus pysyy teoksen linjoilla luomatta omia DDR-tulkintoja.

KU:n uusi kolumnisti Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka pureutuu kolumneissaan synkkiin ja väkivaltaisiin ilmiöihin.

Kun ulkoiset olosuhteet ja Syyrian sisäiset tekijät osuivat yhteen, tuloksena oli vuoden 2024 yllättävin vallanvaihto.

Indonesian presidentti Prabowo Subianto esiintyi vaalikampanjassaan usein yhdessä kissansa kanssa tai animoituna herttaisena papparaisena.

Kysyimme vaalikevään lähtöasetelmista toimittaja Marko Junkkarilta, vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta ja apulaisprofessori Hanna Wassilta.

Muutos lehdistön omistussuhteissa ja moni-ilmeisyydessä on ollut valtava – huonompaan suuntaan. Kolme vuotta sitten toimintansa lopetti myös Suomen ainoa puoluetaustasta syntynyt uutistoimisto.

Oikeistodiktatuurin jäljet näkyvät edelleen Etelä-Amerikassa. Uruguayssa omaiset toivovat uuden vasemmistohallituksen auttavan kadonneiden etsimisessä.

Hallituksen työllisyystoimissa kytätään tarkkaan, kuinka monta työpaikkaa mikäkin toimi tuottaa. Julkisuudessa pitäisi keskustella enemmän siitä, kuinka höttöisiä nämä luvut ovat, kirjoittaa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.

Irene Zidan kirjoitti kirjan kahden kulttuurin törmäyksestä.

Tiina Raevaara tutkii tietokirjassaan ihmisen kamppailua vanhenemista ja kuolemaa vastaan. Tiede ja teknologia tarjoavat vastauksia elämän arvoitukseen, mutta kysymys hyvästä elämästä jää avoimeksi.

Kaikkien maailmankatsomusten perususkomuksista on kyettävä käymään analyyttista keskustelua, sanoo Helsingin yliopiston dogmatiikan professori Olli-Pekka Vainio.

Selvin tehtävä tälle vuodelle vasemmistoliitolle on voittaa kunta- ja aluevaalit. Eduskunnassa on tarjolla mahdollisuus ottaa opposition henkinen johtajuus, kirjoittavat KU:n pääkirjoituksessa Jussi Virkkunen ja Toivo Haimi.

Metsät ovat muuttuneet hiilinielusta päästölähteeksi, luontokato etenee ja vesistöt tummuvat. Metsiä olisi kuitenkin täysin mahdollista hyödyntää myös kestävästi.

Jos vaalituloksella olisi mitään merkitystä, Pita Limjaroenrat olisi nyt Thaimaan pääministeri. 44-vuotiaan Pitan johtama vasemmistolainen Liike eteenpäin -puolue sai ylivoimaisesti...

Historialliset ajatukset voivat auttaa vasemmistolaista liikettä ymmärtämään nykypäivää ja miettimään omaa vaikeaa suhdettaan globalisaatioon.

Marraskuun vaalit päättyivät demokraateille katastrofaalisesti. Kamala Harrisista ei tullut presidenttiä, ja Donald Trumpin republikaanit saivat enemmistön sekä edustajainhuoneessa että senaatissa.

Ukrainalaiset ovat aggressiivisia, ahneita, korruptoituneita ja ansaitsevat sodan, Venäjä on taas on viisas ja järkevä toimija, sanovat unkarilaiset. Pääministeri Viktor Orbán on propagandakoneistonsa avulla saanut unkarilaiset ajattelemaan niin kuin haluaa.

Useissa maissa on rajusti kiristetty ilmastoprotesteihin sovellettavia lakeja ja niiden tulkintaa.

Kansainvälinen rikostuomioistuin antoi marraskuussa pidätysmääräyksen Israelin pääministeri Benjamin Netanjahusta. Määräystä voi kommentoida esimerkiksi sanalla vihdoin. Netanjahu on vastuussa Israelin toteuttamasta...

Lasten kirjeet on saksittu konfettisateeksi tonttuhallituksen pikkujouluihin eikä Korvatunturilla muutenkaan mene ihan niin kuin Strömsössä.

Suomessa on laillista kyykyttää työntekijöitä nollatuntisopimuksilla.

Kaksi SOL:n palveluksessa Postin paketteja lajitellutta työntekijää kertoo, millaista on olla nollatuntilainen.

Ex-presidentti Donald Trump voitti marraskuun alussa pidetyt Yhdysvaltain presidentinvaalit, ja hänestä tulee kautta maan historian toinen henkilö, joka on presidenttinä...

Petteri Orpon oikeistohallitus on ollut vallassa puolisentoista vuotta. Monien vasemmistolaisten mielestä siinä on puolisentoista vuotta liikaa. Orpon hallitus on runnonut...

Petteri Orpo on mainettaan parempi poliitikko. Hän voi jäädä historiaan yhtenä Suomea eniten muuttaneista poliitikoista. Muutoksen suunnasta voi sitten olla monta mieltä.

Kansainväliset ilmastotutkijat ovat jälleen varoittaneet, että olemme ilmastoromahduksen partaalla. Tällä menolla ihmiskunta vaarantaa itsensäkin. Viesti on tuttu tutkimuksesta, raportista ja...

Kaikki ehdokkaat kannattavat rannikkoalueen vuokraamista Etiopialle, mikäli Etiopia siitä hyvästä lupaa tunnustaa Somalimaan itsenäisyyden.

Voiko konservatiivinen vasemmistopoliitikko menestyä? Ainakin entisen Itä-Saksan alueella voi. Vasemmistopuolue Linkestä irtaantunut Sahra Wagenknecht onnistui joukkonsa kanssa rakentamaan lyhyessä ajassa...

Tunteiden käsittelystä on tullut niin vallitseva vaatimus ja normi, että sitä ei oikeastaan enää kyseenalaisteta. Olemme siirtyneet tunnetaitohegemoniaan. Terapeuttinen puhe valtaa alaa myös paikoissa, joissa ei odottaisi, kuten vankiloissa, kirjoittaa Veikka Lahtinen.

Tietokirjailijat Pavel Tahkovuori ja Benjamin Pitkänen valottavat suomalaisen eläintuotannon karua todellisuutta. Eläinten pahoinvoinnin lisäksi kuvaan kuuluvat muun muassa mittavat ilmasto- ja vesistöpäästöt.

Kansallisella poliittisella kulttuurilla on taipumus käsitellä oman hallituksen ulkopolitiikkaa silkkihansikkain. Tämä johtaa yhteiskunnan sisällä kaavamaisiin vinoumiin kansainvälisen politiikan ymmärtämisessä. Suomessa vinoumat voi havaita Lähi-idän oikeuskamppailujen profiilierojen kautta. Oman valtion ulkopolitiikan myötäily on kuitenkin valinta, jonka voi halutessaan tehdä tai jättää tekemättä, kirjoittaa tutkija Bruno Jäntti.

Anna Kontula ei halua luovuttaa ekokatastrofinkaan edessä.– Olen sitä koulukuntaa, jonka mielestä vielä viimeisenäkin päivänä pitää istuttaa omenapuu.

Suomessa on hyvin selkeästi sukupuolittuneet työmarkkinat, ja se on merkittävä ongelma, sanoo SAK:n juristi Katariina Sahlberg. Hänen mukaansa on laiskaa ajattelua sanoa, että kyse olisi vain yksilöiden tekemistä valinnoista.

Tasavallan presidentti on linjannut, että Suomi toteuttaa arvopohjaista realismia ulkopolitiikassaan. Suomi on ajanut vauhdilla syvälle Natoon. Samalla arvot ovat jääneet realistisen koulukunnan ajattelun alle.

Italian entinen pääministeri Mario Draghi julkaisi syksyllä jykevän raportin, jonka viesti oli ytimekäs. Ilman isoja investointeja Euroopan unioni jää taloudessa...

Vielä pari vuotta sitten Muskin ja Trumpin välit olivat kireät.

Tutkija Hanna Kuusela syyttää tuoreessa kirjassaan yliopistojen johtoa sivistysihanteiden ja yliopistodemokratian hylkäämisestä. Henkilöstöltä hän toivoo lisää aktiivisuutta ja uskallusta oikeuksiensa ajamiseen.

Luonnonvarojensa ansiosta Arabiemiraatit on maailman kuudenneksi rikkain maa. Sen epäkohdat eivät näy julkisuudessa kiillotetun suurkaupungin katukuvassa. Heinäkuussa 43 tunnettua ihmisoikeusaktivistia tuomittiin elinkautiseen vankeuteen.

Pojista pitää olla huolissaan. Vai pitääkö? Tätä pohtivat tutkija Harry Lunabba ja poikatyöntekijä Vili Saarnio.

– Mie haluan antaa jotain kättä pitempää niille imatralaisille tytöille, joita miekin joskus olin. Imatralainen tyttö on symboli kaikille yhteiskuntakritiikin altavastaajille, sanoo sarjakuvataiteilija Riina Tanskanen.

Maailmassa eletään kriisien aikakautta.

Yhdysvaltalaisen banaanijätin mielestä Kolumbiassa ei voinut harjoittaa banaanintuotantoa maksamatta suojelurahaa äärioikeistolaiselle terroristiliikkeelle.

Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa. Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.

Uusliberalismin vanhaa ja tuttua kaavaa noudattaen Petteri Orpon porvarihallituksen talouspolitiikalla on kaksi painopistettä: työttömyysturvan ja muiden tulonsiirtojen leikkaaminen ja palkansaajien...